Hankintaoikaisu
Hankintaoikaisu on hankintalain mukainen oikeussuojakeino, jolla hankintayksikkö voi itse korjata tekemänsä virheellisen päätöksen ilman tuomioistuinkäsittelyä. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä asianosainen tarjoaja tai hankintayksikkö omasta aloitteestaan. Hankintaoikaisu on usein nopein ja kustannustehokkain tapa ratkaista hankintamenettelyssä tapahtunut virhe, koska se ei edellytä markkinaoikeusprosessia. Käytännössä hankintaoikaisua käytetään tyypillisimmin tilanteissa, joissa tarjousten pisteytyksessä on tapahtunut laskuvirhe, soveltuvuusvaatimuksia on tulkittu väärin tai hankintapäätöksen perustelut ovat puutteelliset. Tarjoajan kannalta hankintaoikaisu on tärkeä työkalu, koska sen avulla virhe voidaan korjata nopeasti — parhaimmillaan viikkojen sisällä — verrattuna markkinaoikeuskäsittelyyn, joka kestää tyypillisesti kuudesta kahteentoista kuukautta. Hankintaoikaisun tekeminen ei kuitenkaan pidennä markkinaoikeusvalituksen määräaikaa, joten tarjoajan on arvioitava huolellisesti, tarvitseeko molemmat oikeussuojakeinot.
Määritelmä
Hankintaoikaisu tarkoittaa hankintalain 132–135 §:n mukaista menettelyä, jossa hankintayksikkö korjaa oman hankintapäätöksensä joko asianosaisen vaatimuksesta tai omasta aloitteestaan. Asianosaisen on tehtävä hankintaoikaisuvaatimus 14 päivän kuluessa hankintapäätöksen tiedoksisaannista. Hankintayksikkö voi tehdä oikaisun omasta aloitteestaan 90 päivän kuluessa päätöksestä. Oikaisuvaatimus osoitetaan hankintapäätöksen tehneelle viranomaiselle tai yksikölle. Hankintayksikön on käsiteltävä oikaisuvaatimus viipymättä, vaikka laissa ei ole määritelty tarkkaa käsittelyaikaa. Hankintaoikaisulla voidaan korjata esimerkiksi tarjousten pisteytysvirhe, poistaa syrjivä soveltuvuusvaatimus tai muuttaa tarjoajan poissulkemispäätös. Jos hankintasopimus on jo tehty, hankintaoikaisua ei voida enää soveltaa. Hankintaoikaisu ei korvaa markkinaoikeusvalitusta, vaan molemmat oikeussuojakeinot ovat käytettävissä samanaikaisesti ja toisistaan riippumatta. Hankintaoikaisun käsittelystä säädetään hankintalain 133–135 §:ssä. Oikaisuvaatimuksen tutkimiseksi hankintayksikön on varattava muille asianosaisille tilaisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Hankintaoikaisun lopputuloksena hankintayksikkö voi joko hyväksyä oikaisuvaatimuksen ja tehdä uuden hankintapäätöksen tai hylätä vaatimuksen perusteluineen. Uudesta hankintapäätöksestä alkaa uusi valitusaika kaikille asianosaisille.
Käytännön esimerkki
Ohjelmistoyritys osallistuu 250 000 euron tietojärjestelmähankinnan (CPV 72000000) tarjouskilpailuun. Hankintapäätöksessä yrityksen tarjous saa laadusta 32 pistettä, vaikka tarjouspyynnön vertailuperusteiden mukaan pisteiden olisi pitänyt olla 38. Yritys huomaa pisteytysvirheen ja laatii hankintaoikaisuvaatimuksen, jossa se erittelee virheen ja esittää oikean pistemäärän perusteluineen. Vaatimus toimitetaan hankintayksikölle 10 päivää päätöksen tiedoksisaannin jälkeen. Hankintayksikkö tutkii asian kahden viikon kuluessa, toteaa pisteytysvirheen ja tekee uuden hankintapäätöksen korjatuin pistein. Samalla yritys on varmuuden vuoksi jättänyt markkinaoikeusvalituksen, jonka se voi perua oikaisun jälkeen. Uudessa hankintapäätöksessä ohjelmistoyritys valitaan voittajaksi korjattujen pisteiden perusteella. Alkuperäinen voittaja saa uudesta päätöksestä tiedon ja voi halutessaan hakea muutosta samoin oikeussuojakeinoin. Koko prosessi kesti hankintaoikaisun osalta neljä viikkoa, kun markkinaoikeusprosessissa vastaava korjaus olisi kestänyt kuudesta kahteentoista kuukautta.
Yleinen virhe
Yleisin virhe on olettaa, että hankintaoikaisuvaatimus pidentää markkinaoikeusvalituksen 14 päivän määräaikaa. Näin ei ole — molemmat määräajat kuluvat toisistaan riippumatta. Jos tarjoaja tekee ainoastaan hankintaoikaisun ja hankintayksikkö hylkää sen, markkinaoikeusvalituksen määräaika on voinut jo umpeutua. Toinen yleinen virhe on puutteellinen perusteleminen. Hankintaoikaisuvaatimuksessa on yksilöitävä tarkasti, mikä virhe päätöksessä on ja mihin se perustuu. Pelkkä tyytymättömyys hankintapäätökseen ei riitä oikaisun perusteeksi.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on hankintaoikaisun määräaika?
Asianosaisen on tehtävä hankintaoikaisuvaatimus 14 päivän kuluessa siitä, kun tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä ja sen perusteluista. Määräaika lasketaan tiedoksisaantipäivää seuraavasta päivästä. Hankintayksikkö voi tehdä oikaisun omasta aloitteestaan 90 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Oma-aloitteinen oikaisu on mahdollinen esimerkiksi silloin, kun hankintayksikkö havaitsee virheen sisäisessä tarkistuksessa. Määräajan jälkeen oikaisua ei voi enää tehdä, ja ainoa keino on markkinaoikeusvalitus — mikäli senkin määräaika on vielä voimassa. Hankintaoikaisuvaatimuksen tutkimiseen kuluu käytännössä kahdesta neljään viikkoa, vaikka laissa ei ole määräaikaa. Viivästynyt käsittely voi johtaa siihen, että markkinaoikeusvalituksen määräaika ehtii kulua umpeen ennen oikaisupäätöstä. Tämän vuoksi tarjoajan on syytä tehdä molemmat samanaikaisesti.
Voiko hankintaoikaisun ja markkinaoikeusvalituksen tehdä samanaikaisesti?
Kyllä. Hankintaoikaisuvaatimus ja markkinaoikeusvalitus ovat toisistaan riippumattomia oikeussuojakeinoja, ja tarjoaja voi käyttää molempia samanaikaisesti. Käytännössä tämä on suositeltava toimintatapa silloin, kun tarjoaja ei ole varma, suostuuko hankintayksikkö oikaisuun. Jos hankintaoikaisu hyväksytään, markkinaoikeusvalitus voidaan peruuttaa ilman kuluja, koska asiaa ei ole ehditty käsitellä. Jos taas hankintaoikaisu hylätään, markkinaoikeusprosessi etenee normaalisti. Molempia oikeussuojakeinoja kannattaa harkita erityisesti suurissa hankinnoissa. Jos hankintaoikaisupäätös muuttaa alkuperäistä hankintapäätöstä, uudesta päätöksestä alkaa uusi 14 päivän valitusaika. Tällöin kaikki asianosaiset, myös ne jotka eivät alun perin valittaneet, voivat tehdä markkinaoikeusvalituksen uudesta päätöksestä. Tämä on tärkeä tieto erityisesti alkuperäiselle voittajalle.
Kuka voi tehdä hankintaoikaisuvaatimuksen?
Hankintaoikaisuvaatimuksen voi tehdä se, jota hankintapäätös koskee eli tyypillisesti tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja. Myös tarjoaja, jonka tarjous on hylätty soveltuvuusvaatimusten perusteella, voi vaatia oikaisua. Lisäksi hankintayksikkö voi tehdä hankintaoikaisun omasta aloitteestaan hankintalain 132 §:n 1 momentin nojalla. Oma-aloitteinen oikaisu tulee kyseeseen esimerkiksi silloin, kun hankintayksikkö havaitsee ilmeisen virheen päätöksessään ennen sopimuksen allekirjoittamista. Alihankintayritys tai muu kolmas osapuoli ei voi tehdä hankintaoikaisuvaatimusta. Hankintalain esitöiden mukaan oikaisuvaatimuksen tekijän on oltava sellainen taho, jonka oikeutta, velvollisuutta tai etua päätös välittömästi koskee. Käytännössä myös tarjoaja, joka ei osallistunut tarjouskilpailuun mutta joka olisi halunnut osallistua ja jonka osallistumisen esti hankintayksikön lainvastainen menettely, voi vaatia oikaisua.
Aiheeseen liittyvät oppaat
Hankintapäätöksen analyysi: opas hävinneelle tarjoajalle
Hankintapäätöksen analyysi: vertailu, pisteytys, 14 päivän valitusaika ja markkinaoikeusvalitus. Näin arvioit, kannattaako kilpailutuksesta valittaa.
Lue opasJulkiset hankinnat: Tarjoajan kokonaisopas
Hankintalaki pähkinänkuoressa: menettelyt, kynnysarvot 2026, soveltuvuusvaatimukset ja tarjoajan oikeussuojakeinot. Käytännön opas suomalaiselle yritykselle.
Lue opasLiittyvät käsitteet
Markkinaoikeusvalitus
Markkinaoikeusvalitus on tarjoajan keskeisin oikeussuojakeino julkisissa hankinnoissa. Lue valituksen edellytykset ja määräajat hankintalain 145 §:n mukaisesti.
Valitusaika
Valitusaika julkisissa hankinnoissa on 14 päivää tiedoksisaannista. Katso hankintalain 147 §:n määräajat ja miten valitusaika lasketaan oikein.
Hankintayksikkö
Hankintayksiköitä ovat valtio, kunnat, hyvinvointialueet ja julkisoikeudelliset laitokset. Hankintalain 5 §:n määritelmä ja mitä se tarkoittaa tarjoajalle.
Haavi seuraa julkisia hankintoja puolestasi
Tekoälypohjainen hankintamonitorointi löytää yrityksellesi sopivat kilpailutukset automaattisesti.