Valitusaika
Valitusaika on hankintalain mukainen määräaika, jonka kuluessa tarjoajan on tehtävä markkinaoikeusvalitus hankintapäätöksestä. Määräajan noudattaminen on ehdoton edellytys valituksen tutkimiselle — myöhässä saapunutta valitusta ei käsitellä. Valitusaika alkaa kulua hankintapäätöksen tiedoksisaannista ja on pääsääntöisesti 14 päivää. Tämä on yksi hankintalain lyhyimmistä määräajoista, ja sen laskeminen oikein on tarjoajan oikeusturvan kannalta ratkaisevaa. Käytännössä sähköpostitse toimitettu hankintapäätös katsotaan vastaanotetuksi sinä päivänä, jolloin se on vastaanottajan käytettävissä — ei siis vasta kun tarjoaja lukee viestin. Tarjoajan on seurattava sähköpostiaan aktiivisesti hankintamenettelyn aikana. Valitusajan laskemisessa on huomioitava myös pyhäpäivät ja viikonloput, sillä jos viimeinen valituspäivä osuu pyhäpäivälle tai lauantaille, valitusaika päättyy seuraavana arkipäivänä. Valitusajan merkitys korostuu erityisesti loppuvuodesta, jolloin joulupyhät voivat vaikuttaa määräaikoihin.
Määritelmä
Valitusaika tarkoittaa hankintalain 147 §:n mukaista määräaikaa, jonka kuluessa asianosaisen on saatettava hankintapäätöstä koskeva valitus markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Pääsääntöinen valitusaika on 14 päivää siitä, kun tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä perusteluineen sekä ohjeet oikeussuojakeinojen käyttämisestä eli valitusosoituksen. Valitusaika lasketaan tiedoksisaantipäivää seuraavasta päivästä. Myöhästynyttä valitusta ei tutkita. EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa hankintasopimusta ei saa allekirjoittaa ennen valitusajan päättymistä, jolloin tarjoajalla on tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa hankintapäätökseen ennen sopimuksen syntymistä. Jos hankintapäätökseen ei ole liitetty valitusosoitusta, valitusaika ei ala kulua lainkaan. Tällöin tarjoaja voi tehdä valituksen myöhemminkin, mutta valitus on joka tapauksessa tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä. Suorahankintailmoituksen osalta valitusaika on 14 päivää ilmoituksen julkaisemisesta Hilmassa. Hankintalain 148 §:n mukaan valitusaika on 30 päivää, kun kyseessä on puitejärjestelyyn perustava hankinta tai dynaamisen hankintajärjestelmän sisäinen hankinta. Valitusajan laskemisessa noudatetaan säädettyjen määräaikain laskemisesta annetun lain (150/1930) säännöksiä. Valitusaikaa ei voida pidentää sopimuksin, eikä hankintayksikkö voi lyhentää sitä.
Käytännön esimerkki
IT-palveluyritys saa hankintapäätöksen tiedoksi sähköpostitse tiistaina 3. maaliskuuta 2 500 000 euron tietojärjestelmähankinnasta (CPV 72000000). Valitusaika alkaa kulua seuraavasta päivästä eli keskiviikosta 4. maaliskuuta. Viimeinen valituspäivä on tiistai 17. maaliskuuta. Yritys havaitsee päätöksessä syrjivän soveltuvuusvaatimuksen tulkinnan ja päättää valittaa. Asianajaja laatii valituskirjelmän, ja yritys jättää markkinaoikeusvalituksen markkinaoikeuden sähköisen asiointipalvelun kautta maanantaina 16. maaliskuuta. Samalla yritys tekee hankintaoikaisuvaatimuksen suoraan hankintayksikölle. Koska kyseessä on EU-kynnysarvon ylittävä hankinta, hankintasopimuksen allekirjoitus estyy automaattisesti. Hankintayksikkö ei voi allekirjoittaa sopimusta ennen kuin valitusaika on päättynyt ja mahdollinen markkinaoikeusvalitus on käsitelty. Yritys saa markkinaoikeudelta päätöksen seitsemän kuukauden kuluttua. Markkinaoikeus toteaa hankintayksikön tulkinneen soveltuvuusvaatimusta syrjivästi ja kumoaa hankintapäätöksen. Hankintayksikkö tekee uuden hankintapäätöksen alkuperäisen tarjouskilpailun perusteella.
Yleinen virhe
Tarjoajat laskevat valitusajan usein väärin. Yleisin virhe on aloittaa laskeminen tiedoksisaantipäivästä itsestään, vaikka määräaika alkaa kulua vasta seuraavasta päivästä. Toinen yleinen virhe on olettaa, että hankintaoikaisun tekeminen pidentää markkinaoikeusvalituksen määräaikaa. Molemmat määräajat kuluvat toisistaan riippumatta. Kolmas virhe on tiedoksisaannin ajankohdan väärin arviointi. Sähköpostitse toimitettu päätös katsotaan vastaanotetuksi lähetyspäivänä, vaikka tarjoaja lukisi viestin vasta myöhemmin. Tarjoajan on tarkistettava sähköpostinsa päivittäin hankintamenettelyn aikana.
Usein kysytyt kysymykset
Mistä päivästä valitusaika alkaa kulua?
Valitusaika alkaa kulua tiedoksisaantipäivää seuraavasta päivästä. Sähköisessä tiedoksiannossa tarjoajan katsotaan saaneen päätöksen tiedoksi sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän ilmoittamassa sähköpostiosoitteessa. Kirjepostissa tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Käytännössä lähes kaikki hankintapäätökset toimitetaan nykyisin sähköisesti. Tarjoajan kannattaa merkitä tiedoksisaantipäivä ja valitusajan viimeinen päivä heti kalenteriin, jotta määräaika ei pääse umpeutumaan huomaamatta. Hankintayksikön on ilmoitettava päätöksessä selkeästi, milloin ja miten päätös on annettu tiedoksi. Tiedoksiantotavasta riippuen määräajan alkamisajankohta voi vaihdella, joten tarjoajan kannattaa aina kirjata muistiin tiedoksisaannin tarkka ajankohta.
Voiko valitusaikaa pidentää?
Ei. Valitusaika on ehdoton määräaika, jota ei voida pidentää millään perusteella. Jos määräpäivä osuu pyhäpäivälle, lauantaille tai sunnuntaille, valitusaika päättyy seuraavana arkipäivänä säädetyn lain mukaisesti. Tämä on ainoa poikkeus valitusajan pituuteen. Poikkeustilanteissa, kuten vakavassa sairaustapauksessa, tarjoaja voi hakea menetetyn määräajan palauttamista hallintoprosessilain nojalla, mutta tämä onnistuu harvoin. Käytännössä ainoa varma tapa turvata oikeudet on jättää valitus ajoissa. Tarjoajan kannattaa aloittaa valituskirjelmän laatiminen heti hankintapäätöksen saatuaan. Menetetyn määräajan palauttaminen edellyttää, että tarjoaja osoittaa laillisen esteen tai muun erittäin painavan syyn. Pelkkä unohdus tai kiire ei riitä perusteeksi. Markkinaoikeus ja korkein hallinto-oikeus ovat myöntäneet palautuksia vain harvoissa poikkeustapauksissa, joten käytännössä valitusajan noudattaminen on ainoa varma keino.
Mitä tapahtuu, jos hankintapäätöksessä ei ole valitusosoitusta?
Jos hankintapäätökseen ei ole liitetty valitusosoitusta eli ohjeita muutoksenhausta, valitusaika ei ala kulua lainkaan. Tarjoaja voi tällöin tehdä valituksen myöhemminkin, mutta valitus on joka tapauksessa tehtävä kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä. Puuttuva valitusosoitus on hankintayksikön menettelyvirhe, joka ei kuitenkaan itsessään tee hankintapäätöksestä lainvastaista. Hankintayksikkö voi korjata puutteen lähettämällä valitusosoituksen jälkikäteen, jolloin 14 päivän valitusaika alkaa kulua sen tiedoksisaannista. Tarjoajan kannattaa tarkistaa aina hankintapäätöksen liitteistä, että valitusosoitus on mukana. Hankintayksiköillä on lakisääteinen velvollisuus liittää valitusosoitus kaikkiin hankintalain mukaisiin päätöksiin. Puuttuva valitusosoitus on selkeä menettelyvirhe, josta voi valittaa markkinaoikeuteen. Tarjoajan kannattaa ilmoittaa puuttuvasta valitusosoituksesta hankintayksikölle, joka voi korjata tilanteen lähettämällä valitusosoituksen jälkikäteen.
Liittyvät käsitteet
Hankintaoikaisu
Hankintaoikaisu on hankintayksikön itseoikaisukeino, jolla virheellinen hankintapäätös voidaan korjata. Lue, miten oikaisua haetaan hankintalain 132 §:n mukaisesti.
Markkinaoikeusvalitus
Markkinaoikeusvalitus on tarjoajan keskeisin oikeussuojakeino julkisissa hankinnoissa. Lue valituksen edellytykset ja määräajat hankintalain 145 §:n mukaisesti.
Markkinaoikeus
Hankintapäätöksestä voi valittaa markkinaoikeuteen 14 päivän kuluessa. Katso, mitä valitus edellyttää, kauanko käsittely kestää ja mitä oikeus voi määrätä.
Haavi seuraa julkisia hankintoja puolestasi
Tekoälypohjainen hankintamonitorointi löytää yrityksellesi sopivat kilpailutukset automaattisesti.