Markkinaoikeuden ratkaisut hankinta-asioissa

Markkinaoikeus on erityistuomioistuin, joka käsittelee hankinta-asioiden lisäksi kilpailu- ja valvonta-asioita, markkinaoikeudellisia asioita sekä teollis- ja tekijänoikeudellisia asioita. Hankinta-asiat eli hankintalain (1397/2016) ja erityisalojen hankintalain mukaiset valitukset muodostavat sen suurimman asiaryhmän.

Hankinta-asiassa markkinaoikeus tutkii, onko hankintayksikkö menetellyt hankintalainsäädännön vastaisesti esimerkiksi tarjouspyynnön laadinnassa, tarjoajien soveltuvuuden arvioinnissa, tarjousten vertailussa tai hankintapäätöksen perustelemisessa. Valituksen voi tehdä se, jota asia koskee — käytännössä useimmiten tarjouskilpailussa hävinnyt tarjoaja.

Markkinaoikeus julkaisee ratkaisunsa verkkosivuillaan, josta ne siirtyvät pysyvästi Finlexin oikeuskäytäntötietokantaan. Ratkaisuihin kannattaa viitata Finlex-linkillä, sillä markkinaoikeuden omilta sivuilta ratkaisut poistuvat aikanaan.

Hankintalain muutokset tulivat voimaan 18.6.2026. Uudistuksen tulkintakäytäntö — esimerkiksi sidosyksikkösääntelyn ja korotettujen kansallisten kynnysarvojen soveltaminen — muotoutuu seuraavien vuosien markkinaoikeuskäytännössä, minkä vuoksi uusien ratkaisujen seuraaminen on nyt erityisen ajankohtaista.

Valitus markkinaoikeuteen on tehtävä pääsääntöisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun tarjoaja on saanut hankintapäätöksen valitusosoituksineen tiedoksi (hankintalaki 147 §). Jos hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimuksen odotusaikaa noudattamatta, valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista.

EU-kynnysarvon ylittävässä hankinnassa hankintayksikön on odotettava vähintään 14 päivää hankintapäätöksen tiedoksiannosta ennen hankintasopimuksen tekemistä (odotusaika, hankintalaki 129 §). Jos asia saatetaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi, hankintayksikkö ei saa tehdä hankintasopimusta ennen asian ratkaisemista (automaattinen suspensio, hankintalaki 150 §) — markkinaoikeus voi kuitenkin sallia sopimuksen tekemisen väliaikaisesti tai hankinnan voi järjestää väliaikaisin järjestelyin.

Markkinaoikeusvalituksen rinnalla tai sen sijasta tarjoaja voi vaatia hankintaoikaisua suoraan hankintayksiköltä (hankintalaki 132–135 §). Hankintaoikaisu on maksuton, ja sen määräaika on sama 14 päivää. Hankintaoikaisuvaatimus ei kuitenkaan pidennä valitusaikaa markkinaoikeuteen, joten keinot kannattaa käyttää rinnakkain.

Oikeudenkäyntimaksu markkinaoikeudessa on hankinta-asiassa 2 440 euroa. Jos hankinnan arvo on vähintään miljoona euroa, maksu on 4 880 euroa, ja vähintään 10 miljoonan euron hankinnassa 7 300 euroa. Yksityishenkilön maksu on 610 euroa. Maksuista säädetään tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) ja oikeusministeriön asetuksessa (1022/2024). Lisäksi hävinnyt osapuoli voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut, mikä on käytännössä maksua merkittävästi suurempi kuluriski.

Markkinaoikeuden määräämistä seuraamuksista säädetään hankintalain 154 §:ssä. Ensisijaisia ovat niin sanotut reaalikeinot, jotka ovat käytettävissä, kun hankintasopimusta ei ole vielä tehty: markkinaoikeus voi kumota hankintapäätöksen kokonaan tai osittain, kieltää hankintayksikköä soveltamasta virheellistä kohtaa tai velvoittaa sen korjaamaan virheellisen menettelyn.

Jos sopimus on jo tehty eivätkä reaalikeinot ole käytettävissä, markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun tarjoajalle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä (hankintalaki 155 §). Hyvitysmaksun määrä ei ilman erityistä syytä saa ylittää kymmentä prosenttia hankintasopimuksen arvosta.

Vakavimmissa tilanteissa — esimerkiksi laittomassa suorahankinnassa tai kun sopimus on tehty odotusajan tai automaattisen suspension vastaisesti — markkinaoikeus voi todeta hankintasopimuksen tehottomaksi (tehottomuusseuraamus, hankintalaki 156 §). Tehottomuusseuraamuksen rinnalla tai sijasta voidaan määrätä valtiolle maksettava seuraamusmaksu, joka on enintään kymmenen prosenttia sopimuksen arvosta, tai lyhentää sopimuskautta. Nämä seuraamukset ovat käytettävissä EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa sekä kansallisen kynnysarvon ylittävissä sote- ja muissa erityisissä palveluhankinnoissa.