Markkinavuoropuhelu: strategia tarjoajalle

Markkinavuoropuhelu on hankintalain (65 §) nimenomaisesti sallima prosessi, jossa hankintayksikkö kuulee markkinaa ennen kilpailutuksen käynnistämistä. Se ei ole neuvottelumenettelyn neuvottelu — se on vapaamuotoisempi ja avoimempi vuorovaikutuskanava, jossa molemmat osapuolet hyötyvät.

Markkinavuoropuhelu on tarjoajan paras ja laillisin keino vaikuttaa tulevaan kilpailutukseen. Ennen tarjouspyynnön julkaisua vaatimukset, pisteytysperusteet, sopimusehdot ja tekniset eritelmät ovat vielä muokattavissa. Tarjouspyynnön julkaisun jälkeen vaikutusmahdollisuudet rajoittuvat kysymysvaiheeseen.

Markkinavuoropuhelun muotoja on viisi: kirjallinen tietopyyntö (RFI), kahdenkeskiset tekniset vuoropuhelut, avoimet infotilaisuudet, tarjouspyyntöluonnoksen kommentointi ja viralliset HILMA-markkinavuoropuheluilmoitukset. Jokainen muoto tarjoaa erilaisen vaikuttamismahdollisuuden.

Win-win-asetelma tekee markkinavuoropuhelusta tehokkaan: hankintayksikkö saa markkinatietoa paremman tarjouspyynnön tekemiseen ja tarjoaja voi vaikuttaa ehtoihin, vaatimuksiin ja teknisiin eritelmiin. Hankintayksiköt arvostavat aktiivisia toimittajia, jotka jakavat markkinatietoa avoimesti.

Hankinta-Suomi julkaisi kesäkuussa 2026 markkinavuoropuheluoppaan, joka kokoaa yksiin kansiin sekä hankintayksikön että tarjoajan näkökulman markkinavuoropuheluun. Oppaan ovat laatineet Julkisten hankintojen neuvontayksikön erityisasiantuntija Olli Jylhä ja juristiharjoittelija Eve Koskela, ja sitä ovat kommentoineet Suomen Yrittäjien hankintaneuvojat. Opas on 28-sivuinen ja maksuton.

Opas ei ole Haavin tuottamaa materiaalia. Sen ovat laatineet ja julkaisseet Julkisten hankintojen neuvontayksikkö ja Hankinta-Suomi-ohjelma, ja tekijänoikeudet kuuluvat julkaisijalle. Latauslinkki osoittaa alkuperäiseen tiedostoon valtiovarainministeriön sivustolla, joten saat aina viimeisimmän version.

Oppaan osa II on suunnattu suoraan tarjoajille. Se kehottaa seuraamaan Hilmaa järjestelmällisesti, arvioimaan jo ilmoitusvaiheessa hankkeen strategisen kiinnostavuuden ja soveltuvuusehtojen täyttymisen, valmistelemaan 5–10 minuutin tiiviin esityksen sekä käymään sopimusluonnoksen läpi kohta kohdalta. Muotoiluehdotukset opas neuvoo esittämään perustellussa muodossa: 'Nykyinen ehto X voi sulkea meidät ja muita toimijoita pois kilpailusta, koska… Ehdotamme vaihtoehtoiseksi muotoiluksi Y.'

Tarjoajalle oppaan suurin arvo on se, että hankintayksiköt lukevat samaa opasta. Kun tiedät, millä mallilla hankintayksikkö on ohjeistettu toteuttamaan markkinavuoropuhelu, osaat valmistautua juuri siihen vaiheeseen, jossa olet mukana — ja tunnistat myös sen, jos kartoitus poikkeaa suositellusta tavasta.

Markkinavuoropuheluoppaan osa I on kirjoitettu hankintapäälliköille ja substanssiasiantuntijoille. Tarjoajalle se on hyödyllinen juuri siksi: se kertoo, mitä vastapuolelle opetetaan. Opas jäsentää markkinakartoituksen neljään vaiheeseen, ja tarjoajan vaikutusmahdollisuus on jokaisessa erilainen.

Uusi hankintalaki kiristi kartoituksen asemaa. Jos hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo ylittää 10 miljoonaa euroa, hankintayksikön on tehtävä markkinakartoitus tai arvioitava hankinnan eri toteutusvaihtoehtoja osana suunnittelua. Opas huomauttaa lisäksi, että etukäteen tehdyllä kartoituksella hankintayksikkö voi välttää hankinnan pakollisen osiin jakamisen (75 §:n 1 momentti) ja velvollisuuden keskeyttää hankinta, jos avoimessa menettelyssä saadaan vain yksi tarjous (125 §:n 1 momentti). Suurissa hankinnoissa kartoitus on siis hankintayksikölle myös oma etu, ei pelkkä hyvä tapa.

Opas siteeraa markkinaoikeuden ratkaisua MAO H203/2022, jonka mukaan hankintalaki ei edellytä ilmoituksen julkaisemista markkinakartoituksesta eikä määrittele sitä, keiden kaikkien tahojen kanssa kartoitusta on käytävä. Se, että tarjoaja on osallistunut markkinakartoitukseen tai jättänyt osallistumatta, ei ratkaisun mukaan vielä sellaisenaan tarkoita kilpailun vääristymistä. Osallistumatta jättäminen ei siis sulje sinua pois kilpailutuksesta, mutta se ei myöskään anna perustetta valittaa siitä, että joku muu osallistui.

Opas rajaa myös hankintayksikön liikkumavaraa tavalla, joka tarjoajan kannattaa tuntea. Hankintayksikköä ohjeistetaan huolehtimaan, ettei yksittäinen tarjoaja pääse liikaa määrittämään tarjouspyynnön sisältöä, ja kirjaamaan vuoropuhelussa esiin nousseet asiat tarjouspyyntöön niin, että myös vuoropuheluun osallistumaton tarjoaja saa riittävän käsityksen sen sisällöstä ja tarkoituksesta. Yhteisissä tilaisuuksissa hankintayksikköä varoitetaan sallimasta niin sanottua signalointia eli tarjoajien avoimia kommentteja hinnoittelusta ja hintatason noususta. Jos havaitset, ettei näitä periaatteita ole noudatettu, kirjaa havaintosi ylös.

Taustatyö on valmistautumisen perusta. Tutki hankintayksikkö perusteellisesti: aiemmat kilpailutukset HILMAssa, nykyinen toimittaja, arvioitu budjetti ja organisaation strategiset painopisteet. Tunnista hankintayksikön todennäköiset haasteet ja tarpeet — mitä ongelmaa he yrittävät ratkaista?

Aseta selkeät tavoitteet markkinavuoropuhelulle ennen osallistumista. Ensisijainen tavoite voi olla esimerkiksi vaikuttaminen teknisiin vaatimuksiin niin, että oma ratkaisu täyttää ne. Toissijainen tavoite voi olla tiedon saaminen hankinnan aikataulusta ja laajuudesta. Määritä myös, mitä et halua paljastaa — esimerkiksi tarkkaa hinnoitteluasi kilpailijoiden nähtäville.

Valmistele 3–5 avainviestiä, jotka haluat välittää hankintayksikölle. Jokainen viesti vastaa kysymykseen: 'Miten tämä hyödyttää hankintayksikköä?' Älä puhu omasta tuotteestasi — puhu markkinan nykytilasta, trendeistä ja ratkaisuvaihtoehdoista tavalla, joka korostaa omaa vahvuusaluettasi.

Valmistele myös oma arvolupaus tiiviisti: miksi juuri sinun ratkaisusi on paras tähän tarpeeseen? Mutta muista, että markkinavuoropuhelussa arvolupausta ei esitetä myyntipuheena vaan markkinatietona — neutraalisti mutta strategisesti.

Syrjivän vaatimuksen poistamiseksi argumentoi aina kilpailun ja hankintayksikön edusta: 'Markkinoilla on useita ratkaisuja, jotka täyttävät tarpeen eri tavoin. Suosittelemme toiminnallista vaatimusmäärittelyä teknisen sijaan — tämä laajentaa kilpailua ja laskee hintatasoa.' Älä koskaan sano 'tämä sulkee meidät pois'.

Sopimuskauden pidentämiseksi perustele taloudellisesti: 'Investoinnin takaisinmaksuaika on X vuotta, joten lyhyempi sopimus nostaa yksikköhintaa merkittävästi.' Laatupainon lisäämiseksi viittaa markkinakokemukseen: 'Pelkkä hintakilpailu voi johtaa laadun heikkenemiseen tässä palvelutyypissä. Suosittelemme vähintään 40 % laatupainoa.'

Hinnoittelumallin muuttamiseksi tarjoa konkreettinen vaihtoehto: 'Kiinteä kokonaishinta ei palvele tässä hankinnassa, koska laajuus voi muuttua. Yksikköhinnoittelu olisi reilumpi molemmille osapuolille.' Vastuiden rajaamiseksi viittaa markkinastandardiin: 'Markkinan standardivakuutusturva kattaa X euroa. Suosittelemme vastuukaton asettamista tälle tasolle.'

Kerro markkinan nykytila ja trendit neutraalisti mutta omaa vahvuusaluettasi korostaen. Osoita vaatimukset, jotka sulkisivat pois hyviä ratkaisuja. Ehdota realistisia aikatauluja ja sopimuskausia. Muista: älä myy — opeta. Hankintayksikkö erottaa asiantuntijan myyjästä.

Tietopyyntö (RFI, Request for Information) on kirjallinen markkinavuoropuhelun muoto, jossa hankintayksikkö kysyy tyypillisesti yrityksen perustiedot ja kokemuksen, tarjolla olevat ratkaisut ja niiden ominaisuudet, referenssit vastaavista toimituksista, alustavan hintatason, toteutusaikataulun ja markkinan nykytilan.

RFI-vastauksen kirjoittamisessa viisi periaatetta: vastaa kaikkiin kysymyksiin (tyhjät kohdat viestivät välinpitämättömyyttä), korosta vahvuuksiasi rehellisesti, anna markkinatietoa (tämä on hankintayksikölle arvokkainta), ehdota vaatimuksia ('Suosittelemme sisällyttämään vaatimukseksi X, koska...') ja varoita ongelmallisista vaatimuksista ('Jos vaaditte X:ää, se rajaa markkinan 1–2 toimittajaan').

Hintatiedon antamisessa anna vaihteluväli, ei tarkkaa hintaa — esimerkiksi 'tyypillisesti 80 000–120 000 euroa riippuen laajuudesta'. Älä anna alarajaa liian matalalle, koska hankintayksikkö voi käyttää sitä budjettikehyksenä, joka johtaa liian matalaan hintaodotukseen kilpailutuksessa. Kerro mitkä tekijät vaikuttavat hintaan.

RFI-vastaus on myös mahdollisuus erottautua kilpailijoista. Jos pystyt tarjoamaan syvällistä markkinanäkemystä ja konkreettisia suosituksia, hankintayksikkö muistaa sinut positiivisesti — ja saattaa ottaa suosituksesi huomioon tarjouspyyntöä laatiessaan.

Kun hankintayksikkö pyytää kommentteja tarjouspyyntöluonnokseen, kyseessä on suorin mahdollinen vaikuttamiskanava. Käy luonnos läpi systemaattisesti viidestä näkökulmasta: soveltuvuusvaatimukset, tekniset vaatimukset, pisteytysperusteet, sopimusehdot ja aikataulu.

Soveltuvuusvaatimuksissa tarkista: ovatko vaatimukset suhteellisuusperiaatteen mukaisia, voiko yrityksesi täyttää ne yksin tai ryhmittymänä ja sulkevatko ne pois hyviä toimittajia tarpeettomasti? Teknisissä vaatimuksissa arvioi: ovatko ne toiminnallisia vai tuotemerkkisidonnaisia, onko vaihtoehtoisille ratkaisuille tilaa ('tai vastaava') ja vastaako vaatimustaso todellista tarvetta?

Pisteytysperusteiden osalta tarkista hinta-laatu-suhteen realistisuus, laatukriteerien mitattavuus ja vertailtavuus sekä se, suosiiko pisteytys nykyistä toimittajaa (incumbent). Sopimusehdoissa kiinnitä huomio vastuukattojen kohtuullisuuteen, sopimuskauden riittävyyteen, hinnanmuutosmekanismin olemassaoloon ja sanktioiden suhteellisuuteen.

Muotoile kommentit niin, että ne palvelevat hankintayksikköä. Huono: 'Vaatimus X on liian tiukka ja sulkee meidät pois.' Hyvä: 'Vaatimus X rajaa markkinan 2–3 toimittajaan, mikä voi heikentää kilpailua ja nostaa hintatasoa. Ehdotamme vaatimuksen muuttamista muotoon Y, joka palvelee samaa tarkoitusta mutta mahdollistaa laajemman kilpailun.'

Markkinavuoropuhelussa on selkeästi sallittua: markkinatiedon jakaminen, vaatimusten kommentointi, ratkaisuvaihtoehtojen esittely, alustava hintatason ilmoittaminen ja sopimusehtojen kommentointi. Nämä kaikki kuuluvat hankintalain 65 §:n nimenomaisesti sallimaan markkinakartoitukseen.

Ehdottomasti kiellettyä on: kilpailijoiden mustamaalaaminen, luottamuksellisen tiedon pyytäminen muista tarjoajista, tarjoushintojen sopiminen kilpailijoiden kanssa (kartelli!), lahjat tai etuudet hankintayksikölle ja salaisten sopimusten tekeminen. Kilpailulain rikkominen voi johtaa merkittäviin sanktioihin.

Tasapuolisuusperiaate velvoittaa hankintayksikköä kohtelemaan kaikkia markkinavuoropuheluun osallistuvia tasapuolisesti. Jos koet, ettei näin tapahdu — esimerkiksi yksi toimittaja saa enemmän aikaa tai tietoa — kirjaa havaintosi tarkasti. Tämä voi olla valitusperuste myöhemmässä kilpailutuksessa.

Markkinavuoropuheluun osallistuminen ei velvoita tarjoamaan eikä anna etua kilpailutuksessa — ainakaan muodollisesti. Käytännössä vuoropuheluun osallistuminen antaa kuitenkin merkittävän informaatioedun: tiedät mitä hankintayksikkö tarvitsee, mikä aikataulu on ja mitä kilpailijat mahdollisesti tarjoavat.

Markkinavuoropuhelun jälkeen dokumentoi heti, mitä sanottiin: mitä hankintayksikkö kertoi tarpeistaan, mikä aikataulu on, mitä muut toimittajat painottivat (jos avoin tilaisuus) ja miten hankintayksikkö reagoi sinun ehdotuksiisi. Tämä tieto on kullanarvoista, kun kilpailutus alkaa.

Seuraa HILMAa aktiivisesti — milloin kilpailutus julkaistaan? Yleensä markkinavuoropuhelun ja tarjouspyynnön julkaisun välillä kuluu viikkoja tai kuukausia. Käytä tämä aika valmistautumiseen: vahvista referenssejäsi, valmistele tarjoustiimi ja selvitä mahdollisia alihankkijoita.

Kun tarjouspyyntö julkaistaan, vertaa sitä markkinavuoropuhelussa käsiteltyihin asioihin. Vaikuttiko viestisi? Otettiinko ehdotuksesi huomioon? Jos tarjouspyyntö vastaa odotuksiasi, olet hyvässä asemassa. Jos ehdotuksiasi ei otettu huomioon, käytä kysymysvaihetta vielä kerran vaikuttamiseen.

Muista myös, että markkinavuoropuhelu rakentaa suhdetta hankintayksikköön pitkäjänteisesti. Vaikka tämä yksittäinen kilpailutus ei tuottaisi voittoa, aktiivinen ja asiantunteva osallistuminen markkinavuoropuheluihin tekee yrityksestäsi tunnetun toimijan, jota kuunnellaan tulevissa hankinnoissa.

Menestyvä tarjoaja ei osallistu markkinavuoropuheluun vain silloin kun kiinnostava kilpailutus tulee vastaan. Pitkäjänteinen strategia tarkoittaa aktiivista markkinan seurantaa, suhteiden rakentamista avainasiakkaisiin ja jatkuvaa osaamisen osoittamista.

Seuraa HILMAn markkinavuoropuheluilmoituksia oman toimialasi osalta systemaattisesti. Osallistu myös sellaisiin vuoropuheluihin, joissa hankinta ei ole oman ydinalueesi ytimessä — opit markkinasta ja rakennat tunnettavuutta. Hankintayksiköt muistavat aktiiviset ja asiantuntevat toimittajat.

Rakenna referenssipankki markkinavuoropuheluista: mihin osallistuit, mitä ehdotit, mitä otettiin huomioon ja mikä oli lopputulos kilpailutuksessa. Tämä tieto auttaa kehittämään vaikuttamisstrategiaa ja osoittamaan organisaatiollesi markkinavuoropuhelun arvon.

Markkinavuoropuhelu on myös kilpailijatiedon lähde. Avoimissa tilaisuuksissa näet ketkä muut toimittajat ovat kiinnostuneita samoista hankinnoista. Tämä tieto auttaa kilpailija-analyysissä ja tarjousstrategian muodostamisessa tulevissa kilpailutuksissa.