Avoin menettely
Avoin menettely on Suomessa ja EU:ssa ylivoimaisesti eniten käytetty hankintamenettely — arviolta yli 80 prosenttia kaikista EU-kynnysarvon ylittävistä hankinnoista toteutetaan avoimella menettelyllä. Siinä kaikki halukkaat toimittajat voivat jättää tarjouksen hankintailmoituksen perusteella ilman erillistä esivalintavaihetta. Menettely on hankintamenettelyistä läpinäkyvin ja yksinkertaisin, minkä vuoksi se soveltuu erityisesti hankintoihin, joissa hankintayksikkö pystyy määrittelemään hankinnan kohteen ja vaatimukset yksiselitteisesti etukäteen. Hankinta-ammattilaisille avoin menettely on tärkeä ymmärtää, koska se muodostaa julkisten hankintojen perustan — muiden menettelyjen käyttö edellyttää aina erityisiä perusteita. Tarjoajan näkökulmasta avoin menettely tarjoaa matalan kynnyksen osallistua tarjouskilpailuihin, sillä osallistumisoikeutta ei tarvitse erikseen hakea. Avoin menettely edistää myös pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia, koska esivalintavaiheen puuttuminen poistaa yhden hallinnollisen esteen. EU:n hankintadirektiivi (2014/24/EU) tunnistaa avoimen menettelyn ensisijaiseksi menettelyksi yhdessä rajoitetun menettelyn kanssa.
Määritelmä
Avoin menettely on hankintalain (1397/2016) 32 §:ssä säädetty hankintamenettely, jossa kaikki halukkaat toimittajat voivat jättää tarjouksen julkaistuun hankintailmoitukseen. Hankintayksikkö arvioi kaikki määräajassa saapuneet tarjoukset julkaistujen soveltuvuusvaatimusten ja vertailuperusteiden mukaisesti. Menettelyssä ei ole erillistä esivalinta- tai karsintavaihetta, mikä erottaa sen rajoitetusta menettelystä ja neuvottelumenettelystä. Prosessi etenee seuraavasti: hankintayksikkö julkaisee hankintailmoituksen Hilmassa ja EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa myös TED-tietokannassa, asettaa tarjouspyynnön saataville, vastaanottaa tarjoukset määräaikaan mennessä, tarkistaa tarjoajien soveltuvuuden, arvioi tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden ja vertailee tarjoukset ilmoitettujen vertailuperusteiden mukaisesti. Hankintayksikkö ei saa neuvotella tarjoajien kanssa tarjousten sisällöstä. Avoin menettely soveltuu parhaiten hankintoihin, joissa hankinnan kohde voidaan määritellä tarkasti ja joissa markkinoilla on riittävästi kilpailua. Menettely on hankintayksikölle hallinnollisesti yksinkertainen, mutta suurissa hankinnoissa tarjousten suuri määrä voi tehdä arvioinnista työlästä. Soveltuvuusvaatimusten tarkistus tehdään yleensä vasta tarjousten vertailun jälkeen voittaneelle tarjoajalle, mikä keventää hallinnollista taakkaa. Hankintayksikön on ilmoitettava päätöksestä kaikille tarjoajille ja noudatettava 14 päivän odotusaikaa ennen sopimuksen tekemistä EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa. Tarjoajilla on oikeus saada tieto tarjousten vertailusta ja hylkäysperusteista.
Käytännön esimerkki
Suomalainen keskikokoinen kunta hankkii IT-tukipalveluja, joiden ennakoitu arvo on 300 000 euroa neljän vuoden sopimuskaudelle. Koska hankinnan arvo ylittää EU-kynnysarvon, kunta julkaisee hankintailmoituksen sekä Hilmassa että TED-tietokannassa ja asettaa 35 päivän tarjousajan. Tarjouspyynnössä vertailuperusteina ovat kokonaistaloudellinen edullisuus: hinta 50 prosentin painoarvolla, palvelun laatu 30 prosentilla ja vasteajat 20 prosentilla. Tarjousajan kuluessa kunta vastaa tarjoajien esittämiin lisäkysymyksiin ja julkaisee vastaukset kaikille samanaikaisesti tasapuolisuuden varmistamiseksi. Määräaikaan mennessä kuusi yritystä jättää tarjouksen. Kunta tarkistaa ensin kaikkien tarjoajien soveltuvuuden (liikevaihtovaatimus, referenssit, henkilöstön pätevyys) ja hylkää yhden tarjoajan puutteellisten referenssien vuoksi. Viiden hyväksytyn tarjouksen vertailussa paras kokonaispistemäärä ratkaisee voittajan. Hankintapäätös tehdään noin kaksi kuukautta tarjousajan päättymisen jälkeen. Päätöksestä ilmoitetaan kaikille tarjoajille perusteluineen, ja 14 päivän odotusajan jälkeen kunta allekirjoittaa sopimuksen voittajan kanssa. Hylätyt tarjoajat voivat halutessaan valittaa markkinaoikeuteen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Yleinen virhe
Tarjoajat sekoittavat avoimen menettelyn joskus vapaamuotoiseen prosessiin, jossa vaatimuksista voitaisiin joustaa. Todellisuudessa kaikkia tarjouspyynnön vaatimuksia ja vertailuperusteita on noudatettava tarkasti — hankintayksikkö on oikeudellisesti velvollinen hylkäämään tarjouspyynnön vastaiset tarjoukset. Tämä virhe johtuu usein siitä, että tarjoaja ei lue tarjouspyyntöä riittävän huolellisesti tai olettaa voivansa täydentää tarjousta jälkikäteen. Myöhässä saapuneet tarjoukset hylätään automaattisesti ilman poikkeuksia, vaikka myöhästyminen olisi vain minuutteja. Tämän välttämiseksi tarjous kannattaa jättää hyvissä ajoin ennen määräajan umpeutumista ja varmistaa, että sähköinen tarjousjärjestelmä toimii moitteettomasti. Toinen yleinen virhe on pakollisten liitteiden unohtaminen — esimerkiksi ESPD-lomakkeen tai referenssiluettelon puuttuminen voi johtaa tarjouksen hylkäämiseen, jos hankintayksikkö katsoo puutetta olennaiseksi. Lisäksi tarjoajat aliarvioivat tarjousten valmistelun vaativuuden avoimessa menettelyssä. Koska kaikki tarjoajat kilpailevat samalta viivalta, tarjouksen laadun on erotuttava selkeästi. Erityisesti pisteytettävien laadullisten kriteerien osalta tarjoajan on panostettava vastausten yksityiskohtaisuuteen ja konkreettisuuteen.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on tarjousten jättämisen vähimmäisaika avoimessa menettelyssä?
EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa vähimmäisaika on 30 päivää hankintailmoituksen lähettämisestä TED-tietokantaan. Aika voidaan lyhentää 15 päivään, jos hankintayksikkö on julkaissut ennakkoilmoituksen vähintään 35 päivää ja enintään 12 kuukautta ennen hankintailmoituksen lähettämistä. Tarjousaikaa voidaan lyhentää myös silloin, kun tarjoukset voidaan jättää sähköisesti, jolloin määräaikaa voidaan lyhentää viidellä päivällä. Kansallisissa hankinnoissa hankintalaki ei säädä tarkkaa vähimmäisaikaa, mutta tarjousajan on oltava kohtuullinen hankinnan laajuuteen ja monimutkaisuuteen nähden. Käytännössä suositeltava vähimmäisaika on kansallisissakin hankinnoissa vähintään 14–21 päivää. On tärkeää huomata, että tarjousaikaa on pidennettävä, jos tarjouspyyntöön tehdään olennaisia muutoksia tarjousaikana. Hankintayksikön tulee aina harkita riittävän pitkää tarjousaikaa, jotta tarjoajat ehtivät valmistella laadukkaita tarjouksia.
Voiko hankintayksikkö neuvotella tarjoajien kanssa avoimessa menettelyssä?
Ei. Avoimessa menettelyssä varsinaista neuvottelua tarjousten sisällöstä ei sallita. Hankintayksikön on arvioitava tarjoukset sellaisinaan tarjouspyynnössä ilmoitettujen vertailuperusteiden mukaisesti. Jos tarjouksessa on epäselvyyksiä tai puutteita, hankintayksikkö voi pyytää täsmennyksiä tai täydennyksiä hankintalain 74 §:n mukaisesti, mutta pyyntö on esitettävä tasapuolisesti kaikille tarjoajille eikä se saa johtaa tarjouksen olennaisen sisällön muuttumiseen. Täsmennyspyyntö ei saa antaa tarjoajalle mahdollisuutta parantaa tarjoustaan kilpailuetua tuottavalla tavalla. Jos hankintayksikkö tarvitsee menettelyä, jossa neuvottelut ovat mahdollisia, sen tulee käyttää neuvottelumenettelyä tai kilpailullista neuvottelumenettelyä. Markkinaoikeus on useissa ratkaisuissaan korostanut, että neuvottelukiellon rikkominen avoimessa menettelyssä johtaa hankintapäätöksen kumoamiseen.
Onko avoin menettely pakollinen julkisissa hankinnoissa?
Ei. Avoin menettely ei ole pakollinen, mutta se on oletusmenettelynä ylivoimaisesti yleisin julkisissa hankinnoissa. Hankintayksikkö voi vapaasti valita avoimen tai rajoitetun menettelyn ilman erityisiä perusteita. Sen sijaan neuvottelumenettelyn, kilpailullisen neuvottelumenettelyn tai suorahankinnan käyttö edellyttää hankintalain erikseen määrittelemiä perusteita. Käytännössä avoin menettely on yleensä hankintayksikölle tehokkain valinta, koska se on prosessiltaan yksinkertaisin ja nopein. Rajoitettu menettely voi olla perusteltu, kun halutaan rajata tarjousten määrää erityisen vaativissa hankinnoissa. Hankintayksikön on kuitenkin aina dokumentoitava hankintamenettelyn valintaperusteet hankinta-asiakirjoihin. Valinta riippuu hankinnan luonteesta, monimutkaisuudesta ja markkinatilanteesta.
Aiheeseen liittyvät oppaat
Julkiset hankinnat: Tarjoajan kokonaisopas
Hankintalaki pähkinänkuoressa: menettelyt, kynnysarvot 2026, soveltuvuusvaatimukset ja tarjoajan oikeussuojakeinot. Käytännön opas suomalaiselle yritykselle.
Lue opasTarjouksen laatiminen: Käytännön opas voittavaan tarjoukseen
Voittavan tarjouksen rakenne: vastausjärjestys, pisteytys ja yleisimmät virheet. Käytännön tarkistuslista hankintalain 93 §:n mukaiseen tarjoukseen.
Lue opasLiittyvät käsitteet
Rajoitettu menettely
Rajoitettu menettely on kaksivaiheinen hankintamenettely, jossa tarjoajat esivalitaan ennen tarjouskilpailua. Lue, miten osallistumishakemus tehdään.
Hankintailmoitus
Hankintailmoitus on julkinen ilmoitus tulevasta hankinnasta. Lue, missä ilmoitukset julkaistaan ja mitä tietoja niistä löytyy.
Kokonaistaloudellinen edullisuus
Kokonaistaloudellinen edullisuus (MEAT) vertaa tarjouksia hinnan ja laadun yhdistelmänä. Näin pisteytys rakennetaan hankintalain 93 §:n mukaan.
HILMA
Hilma on Suomen virallinen ilmoituskanava julkisille hankinnoille. Opas kertoo, miten haet ja seuraat kilpailutuksia ja luot itsellesi hakuvahdin.
Haavi seuraa julkisia hankintoja puolestasi
Tekoälypohjainen hankintamonitorointi löytää yrityksellesi sopivat kilpailutukset automaattisesti.