Kansallinen kynnysarvo
Kansallinen kynnysarvo on euromääräinen raja-arvo, jonka ylittävissä hankinnoissa on noudatettava hankintalakia. Kynnysarvon alittavat hankinnat eli pienhankinnat jäävät hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle, mutta niihinkin sovelletaan hyvän hallinnon periaatteita. Kansallisten kynnysarvojen tunteminen on hankinta-ammattilaisille perustavanlaatuisen tärkeää, sillä ne määrittävät, kuuluuko hankinta hankintalain piiriin vai ei. Suomessa suurin osa julkisista hankinnoista osuu kansallisen ja EU-kynnysarvon väliin, jolloin hankintaan sovelletaan hankintalain kansallisia menettelysääntöjä, jotka ovat joustavampia kuin EU-tason säännöt. Tarjoajan näkökulmasta kansallisen kynnysarvon ylittävät hankinnat ilmoitetaan Hilmassa, mikä tekee niistä helposti löydettäviä. Kynnysarvot vaihtelevat merkittävästi hankintatyypin mukaan — tavara- ja palveluhankinnoissa kynnysarvo on huomattavasti matalampi kuin rakennusurakoissa. Hankintayksikön on laskettava hankinnan ennakoitu arvo huolellisesti, sillä hankinnan keinotekoinen pilkkominen kynnysarvon alittamiseksi on kiellettyä. Kansallisten kynnysarvojen merkitys korostuu erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten näkökulmasta. Kansalliset hankinnat muodostavat lukumääräisesti suurimman osan julkisista hankinnoista, ja niiden joustavammat menettelysäännöt tekevät osallistumisesta helpompaa kuin EU-hankinnoissa. Tarjoajan kannattaa seurata erityisesti oman toimialansa kansallisia hankintailmoituksia HILMAssa. Kansallisen kynnysarvon ylittavissa hankinnoissa tarjoajalla on laillinen oikeus valittaa hankintapaatoksesta markkinaoikeuteen, mika antaa tarjoajalle merkittavan oikeusturvan verrattuna pienhankintoihin, joista valitusoikeutta ei ole. Kansallisen kynnysarvon tunteminen on tarjoajan perusosaamista. Kynnysarvojen muutoksia kannattaa seurata aktiivisesti, silla ne vaikuttavat suoraan hankintamenettelyiden soveltamiseen ja tarjousmahdollisuuksien loytamiseen.
Määritelmä
Kansallisella kynnysarvolla tarkoitetaan hankintalain 25 §:ssä säädettyä euromääräistä raja-arvoa, joka määrittää hankintalain soveltamisalan alarajan. Jos hankinnan ennakoitu arvo ylittää kansallisen kynnysarvon mutta jää alle EU-kynnysarvon, hankintaan sovelletaan hankintalain kansallisia menettelysääntöjä (hankintalain 11 luku). Kansalliset kynnysarvot ovat: tavara- ja palveluhankinnoissa 60 000 euroa, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä muissa erityisissä palveluissa 400 000 euroa, ja rakennusurakoissa 150 000 euroa. Kansallisissa hankinnoissa menettelysäännöt ovat joustavampia kuin EU-hankinnoissa: hankintayksikkö voi käyttää vapaampaa hankintamenettelyä, tarjousajat voivat olla lyhyempiä, eikä ESPD-lomakkeen käyttö ole pakollista. Kynnysarvon alittavissa pienhankinnoissa hankintayksikkö noudattaa omia hankintaohjeitaan, mutta myös pienhankinnoissa on noudatettava avoimuuden, tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaatteita. Hankinnan ennakoidun arvon laskennassa on huomioitava hankintalain 27 §:n mukaisesti kaikki optio- ja pidennysehdot. Hankintaa ei saa jakaa eriin tai laskea sen arvoa keinotekoisesti kynnysarvon alittamiseksi. Kansallisissa hankinnoissa hankintayksikkö voi käyttää joustavampaa hankintamenettelyä kuin EU-hankinnoissa. Hankintalain 11 luvun mukaan hankintayksikkö voi käyttää avointa menettelyä, rajoitettua menettelyä tai neuvottelumenettelyä. Tarjousajan on kuitenkin oltava riittävä tarjouksen laatimiseksi. Kansallisissa hankinnoissa hankintapäätös on perusteltava ja annettava tiedoksi kaikille tarjoajille. Kansallisen kynnysarvon merkitys tarjoajalle on konkreettinen: kynnysarvon ylittavat hankinnat ilmoitetaan HILMAssa, mika tekee niista loydettavia. Kynnysarvon alittavissa pienhankinnoissa tarjoaja on riippuvainen hankintayksikon omista ilmoituskaytannoista. Kansallisissa hankinnoissa hankintayksikon on perusteltava hankintapaatoksensa ja ilmoitettava siita kaikille tarjoajille samanaikaisesti. Paatoksesta on kaytava ilmi vertailun tulokset ja ratkaisuun vaikuttaneet seikat. Kansallisissa hankinnoissa tarjousajat ovat tyypillisesti lyhyempia kuin EU-hankinnoissa, mika edellyttaa tarjoajalta nopeaa reagointia hankintailmoituksiin.
Käytännön esimerkki
Kunta hankkii toimistokalusteita uuteen virastotaloon. Kalusteiden ennakoitu arvo on 80 000 euroa ilman arvonlisäveroa. Summa ylittää tavara- ja palveluhankintojen kansallisen kynnysarvon (60 000 euroa) mutta jää selvästi alle EU-kynnysarvon. Hankintayksikkö julkaisee hankintailmoituksen Hilmassa ja asettaa tarjousajaksi 21 päivää. Koska kyseessä on kansallinen hankinta, menettely on joustavampi kuin EU-hankinnassa: ESPD-lomaketta ei vaadita, ja tarjoajien soveltuvuus tarkistetaan yksinkertaisemmalla menettelyllä. Neljä tarjoajaa jättää tarjouksen, ja hankintayksikkö valitsee kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen. Hankintapäätöksestä ilmoitetaan kaikille tarjoajille, ja 14 päivän valitusaika alkaa kulua. Hankintapaatoksesta ilmoitetaan kaikille tarjoajille kirjallisesti. Tarjoajille kerrotaan oikeus tehda hankintaoikaisuvaatimus tai valittaa markkinaoikeuteen. Tarjoaja analysoi hankintapaatoksen perustelut. Tarjoajan kannattaa analysoida hankintapaatoksen perustelut huolellisesti, silla puutteelliset perustelut voivat olla valitusperuste markkinaoikeuteen.
Yleinen virhe
Hankintayksikkö pilkkoo hankinnan osiin kynnysarvon alittamiseksi. Tämä on yksi yleisimmistä hankintalain rikkomuksista, ja se johtuu usein siitä, että hankintayksikkö haluaa välttää kilpailutusprosessin hallinnollista taakkaa. Hankinnan pilkkominen kynnysarvojen kiertämiseksi on kuitenkin hankintalain 27 §:n nimenomaisen kiellon vastaista. Seuraukset voivat olla vakavia: markkinaoikeus voi kumota hankintapäätöksen, ja hankintayksikkö voi joutua maksamaan hyvitysmaksun syrjäytetylle tarjoajalle. Tarjoajan kannattaa seurata, tekeekö hankintayksikkö samankaltaisia pienhankintoja toistuvasti, sillä tämä voi viitata kiellettyyn pilkkomiseen. Toinen virhe on, etta tarjoaja ei osaa arvioida, ylittaako hankinta kansallisen kynnysarvon. Erityisesti toistuvien hankintojen kohdalla ennakoidun arvon laskenta on haastavaa, ja tarjoaja saattaa odottaa kilpailutusta, joka tehdaankin pienhankintana.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä tapahtuu, jos hankinta jää alle kansallisen kynnysarvon?
Kynnysarvon alittavat hankinnat eli pienhankinnat eivät kuulu hankintalain soveltamisalaan, eikä niistä voi valittaa markkinaoikeuteen. Hankintayksikkö noudattaa pienhankinnoissa omia hankintaohjeitaan, jotka tyypillisesti edellyttävät tarjousten pyytämistä useammalta toimittajalta tietyn arvon ylittävissä hankinnoissa. Vaikka hankintalaki ei sovellu, hyvän hallinnon periaatteita — kuten tasapuolisuutta ja avoimuutta — on silti noudatettava. Käytännössä monet hankintayksiköt julkaisevat myös pienhankintailmoituksia omilla verkkosivuillaan tai pienhankintoihin tarkoitetuissa palveluissa. Tarjoajan kannattaa seurata myös näitä kanavia.
Voiko kansallinen kynnysarvo muuttua?
Kyllä, kansallisia kynnysarvoja voidaan muuttaa lainsäädäntömuutoksilla, ja niitä on Suomessa muutettukin hankintalain historian aikana. Toisin kuin EU-kynnysarvot, kansalliset kynnysarvot eivät muutu automaattisesti säännöllisin väliajoin, vaan muutos edellyttää eduskunnan päätöstä hankintalain muuttamisesta. Tarjoajan on seurattava voimassa olevia kynnysarvoja, jotta se tunnistaa hankintalain piiriin kuuluvat hankinnat ja osaa arvioida, milloin hankintailmoitus on odotettavissa Hilmassa. Ajantasaiset kynnysarvot löytyvät hankintalain 25 §:stä sekä Hilman verkkosivuilta.
Miten kansallinen kynnysarvo eroaa EU-kynnysarvosta?
Kansallinen kynnysarvo on hankintalain soveltamisalan alaraja, kun taas EU-kynnysarvo määrittää rajan, jonka ylittäviin hankintoihin sovelletaan EU-tason tiukempia menettelysääntöjä. Kansallisen kynnysarvon ja EU-kynnysarvon väliin jäävissä hankinnoissa sovelletaan hankintalain kansallisia menettelysääntöjä, jotka ovat joustavampia: tarjousajat ovat lyhyempiä, ESPD-lomaketta ei vaadita, ja hankintayksikkö voi käyttää vapaampaa menettelyä. EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa hankintailmoitus on julkaistava myös TED-tietokannassa, tarjousajat ovat pidemmät ja muotovaatimukset tiukemmat. Käytännössä molemmat kynnysarvot on tunnettava, jotta tarjoaja ymmärtää kunkin hankinnan menettelysäännöt.
Liittyvät käsitteet
Suorahankinta
Suorahankinta tarkoittaa hankintaa ilman tarjouskilpailua. Lue, milloin suorahankinta on sallittu ja mitä riskejä siihen liittyy.
EU-kynnysarvo
EU-kynnysarvot 2026: tavarat ja palvelut 143 000 € (valtio) / 221 000 € (muut), rakennusurakat 5 538 000 €. Näin tunnistat, koska hankinta ylittää EU-rajan.
Hankinnan ennakoitu arvo
Mitä tarkoittaa hankinnan ennakoitu arvo? Lue, miten hankinnan arvo lasketaan ja miksi se on ratkaiseva kynnysarvojen kannalta. Hankintalaki 27 §.
Haavi seuraa julkisia hankintoja puolestasi
Tekoälypohjainen hankintamonitorointi löytää yrityksellesi sopivat kilpailutukset automaattisesti.