Sidosyksikkö
Sidosyksikkö eli in-house-yksikkö on hankintayksikön määräysvallassa oleva, muodollisesti erillinen yksikkö, jolta hankintayksikkö voi hankkia tavaroita ja palveluja ilman kilpailutusta. Sidosyksikköhankinta on poikkeus hankintalain pääsäännöstä, jonka mukaan julkiset hankinnat on kilpailutettava. Käytännössä sidosyksiköitä ovat esimerkiksi kuntien ja hyvinvointialueiden yhdessä omistamat palveluyhtiöt, jotka tuottavat omistajilleen ICT-, talous-, ateria- tai henkilöstöpalveluja. Jotta yksikköä voidaan pitää sidosyksikkönä, hankintayksikön on käytettävä siihen samanlaista määräysvaltaa kuin omiin toimipaikkoihinsa, eikä sidosyksikkö saa myydä kuin vähäisen osan toiminnastaan ulkopuolisille. Hankintalain uudistus tiukentaa sidosyksikön käytön edellytyksiä 2026: osakeyhtiömuotoiselta sidosyksiköltä edellytetään jatkossa hankintayksikön vähintään 10 prosentin suoraa omistusta. Tarjoajan kannattaa ymmärtää sidosyksikön käsite, koska sidosyksikköhankinnat rajaavat avoimen kilpailun ulkopuolelle merkittävän osan julkisista hankinnoista – ja uudistus tuo osan näistä palveluista takaisin kilpailutettaviksi.
Määritelmä
Sidosyksiköstä säädetään hankintalain (1397/2016) 15 §:ssä. Sidosyksikkö on hankintayksiköstä muodollisesti erillinen ja päätöksenteoltaan itsenäinen yksikkö, johon hankintayksikkö käyttää yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa määräysvaltaa samalla tavoin kuin omiin toimipaikkoihinsa. Lisäksi sidosyksikkö harjoittaa enintään viiden prosentin ja enintään 500 000 euron osuuden liiketoiminnastaan muiden kuin niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. Tätä rajaa kutsutaan ulosmyyntirajaksi. Kun nämä edellytykset täyttyvät, hankintayksikkö voi tehdä hankinnan sidosyksiköltään ilman kilpailutusta. Hankintalain uudistus lisää 15 §:ään uuden edellytyksen: osakeyhtiömuotoisen sidosyksikön käyttö edellyttää, että hankintayksiköllä on siitä vähintään 10 prosentin suora omistusosuus (15 §:n 2 momentti). Vähimmäisomistusosuutta sovelletaan 1.7.2027 alkaen ja eräissä terveydenhuollon sidosyksiköissä 1.7.2029. Pienille, yleisen edun vuoksi perustetuille lakisääteistä palvelua tuottaville sidosyksiköille on poikkeus, jos liikevaihto on enintään yksi miljoona euroa vuodessa. Muutoksen taustalla on havainto, että monessa sidosyksikköyhtiössä on ollut mukana suuri joukko hankintayksiköitä hyvin pienin omistusosuuksin ilman todellista määräysvaltaa.
Käytännön esimerkki
Kymmenen kuntaa omistaa yhdessä ICT-palveluyhtiön, joka tuottaa niille tietojärjestelmä- ja tukipalveluja. Kukin kunta omistaa yhtiöstä keskimäärin kaksi prosenttia. Ennen uudistusta kunnat ovat voineet ostaa palvelut yhtiöltä sidosyksikköhankintana ilman kilpailutusta, kunhan ulosmyyntiraja ei ylity. Uudistuksen jälkeen tilanne muuttuu: koska yksittäisen kunnan omistus jää alle 10 prosentin, yhtiö ei enää täytä sidosyksikön edellytyksiä näiden kuntien osalta. Siirtymäaika antaa aikaa järjestellä tilanne: kunnat voivat hyödyntää aiempaa sopimusta 30.6.2027 asti, ja niiden on ilmoitettava sopimuksesta Valtiokonttorille 30.9.2026 mennessä. Käytännössä osa palveluista on jatkossa kilpailutettava avoimesti, jolloin yksityiset ICT-toimittajat pääsevät tarjoamaan niitä. Tarjoajan kannattaa seurata, mitkä alueensa sidosyksiköt menettävät asemansa, sillä ne ennakoivat uusia tarjouspyyntöjä.
Yleinen virhe
Yleinen väärinkäsitys on, että mikä tahansa kunnan tai hyvinvointialueen omistama yhtiö olisi automaattisesti sidosyksikkö, jolta voi ostaa ilman kilpailutusta. Näin ei ole. Sidosyksikköaseman edellytykset – määräysvalta, ulosmyyntiraja ja uudistuksen jälkeen 10 prosentin omistus – on arvioitava jokaisen hankinnan ja jokaisen hankintayksikön osalta erikseen. Jos edellytykset eivät täyty, kyseessä on tavallinen hankinta, joka on kilpailutettava. Tarjoaja, joka epäilee perusteetonta sidosyksikköhankintaa, voi saattaa asian markkinaoikeuden tutkittavaksi. Toinen virhe on olettaa, että uudistuksen siirtymäajat koskevat kaikkia sidosyksiköitä samalla tavalla: terveydenhuollon eräillä sidosyksiköillä on pidempi siirtymäaika, ja pienille lakisääteistä palvelua tuottaville yksiköille on oma poikkeuksensa.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on sidosyksikkö?
Sidosyksikkö eli in-house-yksikkö on hankintayksiköstä muodollisesti erillinen yksikkö, johon hankintayksikkö käyttää määräysvaltaa samalla tavoin kuin omiin toimipaikkoihinsa ja joka myy vain vähäisen osan toiminnastaan ulkopuolisille (enintään 5 prosenttia ja enintään 500 000 euroa). Tällaiselta yksiköltä hankintayksikkö voi ostaa ilman kilpailutusta. Sidosyksiköistä säädetään hankintalain 15 §:ssä.
Voiko sidosyksiköltä ostaa ilman kilpailutusta?
Kyllä, jos sidosyksikön edellytykset täyttyvät. Hankintayksikön on käytettävä yksikköön määräysvaltaa, eikä yksikkö saa ylittää ulosmyyntirajaa. Hankintalain uudistuksen jälkeen osakeyhtiömuotoiselta sidosyksiköltä edellytetään lisäksi vähintään 10 prosentin suoraa omistusta (sovelletaan 1.7.2027 alkaen). Jos edellytykset eivät täyty, hankinta on kilpailutettava normaalisti.
Miten hankintalain uudistus muuttaa sidosyksiköitä?
Uudistus lisää osakeyhtiömuotoisen sidosyksikön käytölle vähintään 10 prosentin omistusvaatimuksen. Muutos koskee etenkin laajasti omistettuja yhteisyhtiöitä, joissa yksittäisen omistajan osuus on pieni. Vaatimusta sovelletaan 1.7.2027 alkaen, ja vanhoja sopimuksia voi hyödyntää siirtymäajan. Käytännössä osa aiemmin in-house-tuotetuista palveluista siirtyy avoimeen kilpailuun.
Aiheeseen liittyvät oppaat
Hankintalain uudistus 2026: mikä muuttuu tarjoajalle
Mitä uusi hankintalaki 18.6.2026 tarkoittaa yrityksille ja tarjoajille: osiin jakaminen, yhden tarjouksen sääntö, sidosyksiköt ja poissulkemisperusteet pykälätarkasti ja siirtymäaikoineen.
Lue opasJulkiset hankinnat: Tarjoajan kokonaisopas
Hankintalaki pähkinänkuoressa: menettelyt, kynnysarvot 2026, soveltuvuusvaatimukset ja tarjoajan oikeussuojakeinot. Käytännön opas suomalaiselle yritykselle.
Lue opasLiittyvät käsitteet
Suorahankinta
Suorahankinta tarkoittaa hankintaa ilman tarjouskilpailua. Lue, milloin suorahankinta on sallittu ja mitä riskejä siihen liittyy.
Puitejärjestely
Puitejärjestely on sopimus yhden tai useamman toimittajan kanssa tulevista hankinnoista. Lue, miten puitejärjestely toimii ja miten siihen pääsee mukaan.
Hankintayksikkö
Hankintayksiköitä ovat valtio, kunnat, hyvinvointialueet ja julkisoikeudelliset laitokset. Hankintalain 5 §:n määritelmä ja mitä se tarkoittaa tarjoajalle.
Haavi seuraa julkisia hankintoja puolestasi
Tekoälypohjainen hankintamonitorointi löytää yrityksellesi sopivat kilpailutukset automaattisesti.