Markkinakartoitusilmoitus
Markkinakartoitusilmoitus on hankintayksikön Hilmassa julkaisema ilmoitus, jolla se kertoo markkinoille valmisteilla olevasta hankinnasta ja pyytää toimittajilta tietoa ennen varsinaisen tarjouspyynnön laatimista. Ilmoitus tehdään Hilman lomakkeella markkinakartoitusilmoitus (FI/TED E1). Tarjoajalle markkinakartoitusilmoitus on käytännössä varhaisin julkinen signaali tulevasta hankinnasta: se voi tulla kuukausia tai suurissa hankkeissa jopa vuosia ennen hankintailmoitusta. Tässä vaiheessa hankinnan kohde, vaatimukset ja sopimusehdot ovat vielä muokattavissa, joten vaikutusmahdollisuus on huomattavasti suurempi kuin tarjousvaiheessa. Markkinakartoitusilmoituksen julkaiseminen ei ole hankintayksikölle pakollista, mutta kartoituksista ilmoitetaan yleisesti Hilman kautta. Siksi järjestelmällinen Hilman seuranta kannattaa ulottaa myös markkinakartoitusilmoituksiin eikä vain varsinaisiin hankintailmoituksiin.
Määritelmä
Markkinakartoitusilmoitus on hankintayksikön julkaisema ilmoitus, jolla se käynnistää hankintalain (1397/2016) 65 §:ssä tarkoitetun markkinakartoituksen ja kutsuu kiinnostuneet toimittajat vuoropuheluun. Ilmoitus ei ole tarjouspyyntö vaan tietopyyntö: siihen vastaaminen ei velvoita toimittajaa tekemään tarjousta, eikä vastaamatta jättäminen estä osallistumista myöhempään tarjouskilpailuun. Myöskään hankintayksikkö ei sitoudu ilmoituksella toteuttamaan hankintaa. Ilmoituksessa kerrotaan tyypillisesti hankinnan alustava kohde, laajuus ja aikataulu, markkinakartoituksen tavoite, vastausten muoto ja määräaika sekä ne kysymykset, joihin hankintayksikkö toivoo vastauksia. Ilmoitukseen voidaan liittää aineistoa, kuten tarjouspyyntöluonnos tai sopimusluonnos, tai aineisto voidaan toimittaa erikseen kaikille ilmoitukseen vastanneille. Markkinakartoituksessa annetut tiedot eivät sido kumpaakaan osapuolta, ja kaikki tiedot kysytään uudelleen varsinaisessa tarjouspyynnössä. Vastaajalle ei pääsääntöisesti makseta korvausta osallistumisesta. Hankintayksikön on kohdeltava vastaajia tasapuolisesti myös kartoitusvaiheessa: esimerkiksi mahdollisuus esitellä ratkaisu tapaamisessa on tarjottava kaikille kiinnostuneille.
Käytännön esimerkki
Kaupunki suunnittelee kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän hankintaa ja julkaisee Hilmassa markkinakartoitusilmoituksen kahdeksan kuukautta ennen suunniteltua kilpailutusta. Ilmoituksessa kuvataan alustava kohde ja volyymi, kerrotaan että kyse on tietopyynnöstä eikä tarjouspyynnöstä, ja pyydetään vastauksia neljään kysymykseen: täyttääkö toimittajan ratkaisu luonnoksessa esitetyt vaatimukset, mitä sopimusluonnoksen ehtoja toimittaja ei voisi hyväksyä ja miksi, mitä hintaan vaikuttavia tekijöitä luonnoksesta puuttuu, ja mikä olisi realistinen käyttöönottoaikataulu. Vastausaika on kaksi viikkoa. Ohjelmistotoimittaja vastaa kirjallisesti, merkitsee liikesalaisuuksiksi katsomansa kohdat ja ehdottaa, että vaatimus tietystä rajapintastandardista muutetaan toiminnalliseksi vaatimukseksi, koska nykyinen muotoilu rajaisi markkinan kahteen toimittajaan. Kaupunki pyytää lisäksi kaikilta vastanneilta mahdollisuuden puolen tunnin etätapaamiseen. Kun tarjouspyyntö julkaistaan seuraavana keväänä, rajapintavaatimus on muutettu toiminnalliseksi ja käyttöönottoaikataulua on pidennetty kolmella kuukaudella.
Yleinen virhe
Yleisin virhe on jättää markkinakartoitusilmoitukset kokonaan seuraamatta, koska niitä ei mielletä myyntimahdollisuudeksi. Moni tarjoaja seuraa Hilmassa vain varsinaisia hankintailmoituksia ja astuu peliin vasta, kun tarjouspyyntö on jo lukittu. Toinen yleinen virhe on vastata markkinakartoitukseen myyntiesitteellä oman ratkaisun ominaisuuksista sen sijaan, että vastattaisiin hankintayksikön esittämiin kysymyksiin ja annettaisiin markkinatietoa. Kolmas virhe on jättää merkitsemättä, mitkä vastauksen tiedot ovat liike- tai ammattisalaisuuksia — hankintayksikkö pyytää tätä yleensä nimenomaisesti, ja merkitsemättä jättäminen voi johtaa siihen, että tiedot ovat julkisia. Neljäs virhe on pitää kartoitusvastauksen tietoja sitovina: markkinakartoituksessa annetut tiedot eivät sido kumpaakaan osapuolta, mutta liian matalaksi ilmoitettu hintataso voi silti jäädä elämään hankintayksikön budjettikehyksenä.
Usein kysytyt kysymykset
Onko markkinakartoitusilmoituksen julkaiseminen pakollista?
Ei ole. Hankintalaki ei edellytä ilmoituksen julkaisemista markkinakartoituksesta eikä määrittele, keiden tahojen kanssa kartoitusta on käytävä. Markkinaoikeus on todennut ratkaisussaan MAO H203/2022, että hankintayksikkö voi käyttää markkinakartoituksessa erilaisia keinoja ja muotoja. Käytännössä hankintayksiköt kuitenkin ilmoittavat kartoituksistaan yleisesti Hilman kautta, koska ilmoitus tavoittaa markkinan laajasti ja tukee tarjoajien tasapuolista kohtelua. Huomaa, että itse markkinakartoitus on hankintalain 65 §:n mukaan tehtävä tai vaihtoehtoisesti eri toteutusvaihtoehtoja on arvioitava silloin, kun hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo ylittää 10 miljoonaa euroa.
Velvoittaako markkinakartoitukseen vastaaminen tarjoamaan?
Ei velvoita. Markkinakartoitukseen vastaaminen ei velvoita toimittajaa tekemään tarjousta myöhemmässä kilpailutuksessa. Vastaavasti vastaamatta jättäminen ei ole este tarjouskilpailuun osallistumiselle. Myöskään hankintayksikkö ei sitoudu markkinakartoituksella toteuttamaan hankintaa lainkaan. Markkinakartoituksessa annetut tiedot eivät sido kumpaakaan osapuolta, ja kaikki hankinnan kannalta olennaiset tiedot kysytään uudelleen varsinaisessa tarjouspyynnössä.
Mitä markkinakartoitusilmoitukseen kannattaa vastata?
Vastaa ensisijaisesti niihin kysymyksiin, jotka hankintayksikkö on ilmoituksessa esittänyt, ja perustele vastauksesi. Arvokkainta hankintayksikölle on markkinatieto: mitä ratkaisuja markkinalla on, mitkä vaatimukset rajaavat tarjoajien määrää, mitkä sopimusehdot nostavat hintaa ja mitkä tekijät vaikuttavat kustannuksiin. Esitä muutosehdotukset konkreettisina muotoiluina ja perustele ne kilpailun ja hankintayksikön edun kautta. Merkitse selvästi, mitkä vastauksesi tiedot ovat liike- tai ammattisalaisuuksia. Jos annat hintatietoa, anna vaihteluväli ja kerro, mitkä tekijät siihen vaikuttavat.
Aiheeseen liittyvät oppaat
Markkinavuoropuhelu: strategia tarjoajalle
Markkinavuoropuhelu hankintalain 65 §:n mukaisesti: milloin kannattaa osallistua, mitä kysyä ja miten vaikuttaa tulevan tarjouspyynnön vaatimuksiin. Mukana Hankinta-Suomen markkinavuoropuheluopas (2026) ladattavaksi.
Lue opasHilma: kilpailutukset, tarjouspyynnöt ja hankintailmoitukset
Hilma eli hankintailmoitukset.fi on Suomen virallinen kanava julkisiin kilpailutuksiin. Näin haet tarjouspyyntöjä, luot hakuvahdin ja jätät tarjouksen oikealla alustalla.
Lue opasLiittyvät käsitteet
Tarjouspyyntö
Tarjouspyyntö on asiakirja, jolla hankintayksikkö pyytää tarjouksia. Katso, mistä osista se koostuu ja mihin kohtiin tarjoajan kannattaa keskittyä.
Hankintailmoitus
Hankintailmoitus on julkinen ilmoitus tulevasta hankinnasta. Lue, missä ilmoitukset julkaistaan ja mitä tietoja niistä löytyy.
HILMA
Hilma on Suomen virallinen ilmoituskanava julkisille hankinnoille. Opas kertoo, miten haet ja seuraat kilpailutuksia ja luot itsellesi hakuvahdin.
Haavi seuraa julkisia hankintoja puolestasi
Tekoälypohjainen hankintamonitorointi löytää yrityksellesi sopivat kilpailutukset automaattisesti.