Yhteishankintayksikkö
Yhteishankintayksikkö on hankintayksikkö, joka on nimenomaisesti perustettu hoitamaan yhteishankintoja: se kilpailuttaa puitejärjestelyjä ja dynaamisia hankintajärjestelmiä omistajilleen tai laissa määritellyille asiakkailleen. Tunnetuin suomalainen yhteishankintayksikkö on valtion Hansel Oy.
Määritelmä
Yhteishankintayksiköstä säädetään hankintalain (1397/2016) 20 §:ssä ja määritelmästä lain 4 §:ssä. Yhteishankintayksikkö tarjoaa yhteishankintatoimintoja — puitejärjestelyjä, dynaamisia hankintajärjestelmiä ja hankintasopimuksia — suoraan tai välillisesti omistaville hankintayksiköille tai yksiköille, joiden oikeudesta käyttää sen toimintoja on erikseen säädetty. Toiminnan on oltava pysyvää ja yksikön nimenomaisesti perustettu tähän tehtävään. Hankintayksikkö voi hankkia yhteishankintayksikön sopimuksella ilman omaa kilpailutusta, sillä yhteishankintayksikkö vastaa siitä, että sen sopimukset on kilpailutettu hankintalain mukaisesti.
Käytännön esimerkki
Kunta tarvitsee toimistotarvikkeita ja on Sarastian asiakas. Sarastia on kilpailuttanut toimistotarvikkeiden puitejärjestelyn, johon kunta on liittynyt, joten kunta tilaa tarvikkeet suoraan puitejärjestelyn toimittajalta ilman omaa kilpailutusta. Toimittajalle sopimus Sarastian kanssa avasi kerralla kymmenien kuntien markkinan.
Yleinen virhe
Yhteishankintayksikkö sekoitetaan usein sidosyksikköön. Sidosyksikkö edellyttää hankintayksikön tosiasiallista määräysvaltaa ja ulosmyynnin rajoituksia, kun taas yhteishankintayksikölle riittää omistus tai lakisääteinen asiakkuus. Markkinaoikeus arvioi rajanvetoa esimerkiksi ratkaisussa MAO 867/17, jossa hankinta terveydenhuollon tarvikkeista katsottiin lailliseksi hankinnaksi yhteishankintayksiköltä, vaikka sidosyksikköperuste ei olisi täyttynyt.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on yhteishankintayksikkö?
Hankintayksikkö, joka on perustettu nimenomaan kilpailuttamaan sopimuksia muille hankintayksiköille — esimerkiksi puitejärjestelyjä ja dynaamisia hankintajärjestelmiä. Suomessa tunnetuimpia ovat Hansel, Sarastia ja Sansia sekä alueelliset hankintayksiköt.
Saako hankintayksikkö käyttää mitä tahansa yhteishankintayksikköä?
Ei. Hankintayksikön on oltava yhteishankintayksikön suora tai välillinen omistaja tai sen asiakkuudesta on oltava erikseen säädetty. Valtion virastojen on käytettävä Hanselia, eivätkä ne saa käyttää muita yhteishankintayksiköitä.
Miten toimittaja pääsee yhteishankintayksikön sopimuksille?
Osallistumalla yhteishankintayksikön kilpailutuksiin, jotka julkaistaan Hilmassa. Puitejärjestelyihin pääsee vain niiden kilpailutuksessa, dynaamisiin hankintajärjestelmiin voi hakea koko voimassaolon ajan.
Aiheeseen liittyvät oppaat
Yhteishankinnat: Hansel, yhteishankintayksiköt ja hankintarengas
Hansel, yhteishankintayksiköt ja hankintarenkaat tarjoajan näkökulmasta: näin pääset puitejärjestelyihin ja DPS:iin ja hinnoittelet suuret volyymit oikein.
Lue opasHankintalain uudistus 2026: mikä muuttuu tarjoajalle
Mitä uusi hankintalaki 18.6.2026 tarkoittaa yrityksille ja tarjoajille: osiin jakaminen, yhden tarjouksen sääntö, sidosyksiköt ja poissulkemisperusteet pykälätarkasti ja siirtymäaikoineen.
Lue opasLiittyvät käsitteet
Sidosyksikkö
Sidosyksikkö eli in-house-yksikkö on hankintayksikön määräysvallassa oleva yksikkö, jolta voi ostaa ilman kilpailutusta. Näin sidosyksikkösääntely kiristyy hankintalain uudistuksessa 2026.
Puitejärjestely
Puitejärjestely on sopimus yhden tai useamman toimittajan kanssa tulevista hankinnoista. Lue, miten puitejärjestely toimii ja miten siihen pääsee mukaan.
Dynaaminen hankintajärjestelmä
Dynaaminen hankintajärjestelmä on avoin sähköinen hankintamenettely, johon toimittajat voivat liittyä koko keston ajan. Lue, miten se toimii.
Hansel
Hansel kilpailuttaa valtion yhteishankinnat ja hallinnoi puitejärjestelyjä. Katso, miten liityt Hanselin sopimuksiin ja mitä se vaatii tarjoajalta.
Haavi seuraa julkisia hankintoja puolestasi
Tekoälypohjainen hankintamonitorointi löytää yrityksellesi sopivat kilpailutukset automaattisesti.