Hankinta-asetus
Hankinta-asetus eli EU:n Public Procurement Act on Euroopan komission 9.9.2026 ehdottama Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (COM(2026) 590 final). Se korvaisi hankintadirektiivin 2014/24/EU, erityisalojen direktiivin 2014/25/EU ja käyttöoikeussopimusdirektiivin 2014/23/EU yhdellä asetuksella, jota sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa ilman kansallista täytäntöönpanolakia. Ehdotus vähentäisi hankintamenettelyt kolmeen, tekisi laadulle vähintään 30 prosentin painon vertailussa, toisi eurooppalaisen etusijan ja rakentaisi EU-laajuisen digitaalisen hankintaekosysteemin. Sidosyksikkösääntö säilyisi nykyisen direktiivin mukaisena, ja jäsenvaltiot saisivat säätää siitä tiukemmin. Asetusta sovellettaisiin aikaisintaan 2029–2030.
Määritelmä
Hankinta-asetuksella tarkoitetaan komission ehdotusta COM(2026) 590 final (2026/0265 (COD)) asetukseksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista. Asetus on direktiivistä poiketen suoraan sovellettavaa oikeutta: sen menettely-, poissulkemis- ja vertailusäännöt sitovat hankintayksiköitä sellaisenaan, ja kansalliselle hankintalaille jää vain se, minkä asetus nimenomaisesti sallii, kuten tiukemmat sidosyksikkösäännöt (80 artiklan 5 kohta) ja velvollisuus jakaa hankinnat osiin (100 artiklan 7 kohta). Kynnysarvot (2 artikla) ovat samat kuin 1.1.2026 voimaan tulleet. Asetus tulisi voimaan 20 päivän kuluttua julkaisusta ja sitä sovellettaisiin kahden vuoden kuluttua voimaantulosta (149 artikla).
Lakiviittaus
COM(2026) 590 final, 2026/0265 (COD); kumottavat direktiivit 2014/23/EU, 2014/24/EU ja 2014/25/EU
Katso FinlexissäKäytännön esimerkki
Kuntien yhdessä omistama ICT-yhtiö myy palveluja omistajilleen ilman kilpailutusta. Suomen hankintalain mukaan se saa myydä ulkopuolisille enintään 5 prosenttia ja 500 000 euroa, ja 1.7.2027 alkaen jokaisen omistajakunnan on omistettava siitä vähintään 10 prosenttia. Hankinta-asetuksen 80 artiklan mukaan ulosmyynti saisi olla alle 20 prosenttia eikä omistusrajaa olisi, mutta 5 kohta sallii Suomen pitää omat tiukemmat säännöt voimassa. Yhtiön ja sen kilpailijoiden kannalta ratkaisevaa on siis kansallinen päätös, joka tehdään uudelleen, kun hankintalaki kirjoitetaan asetuksen mukaiseksi.
Yleinen virhe
Yleinen virhe on olettaa, että hankinta-asetus kumoaa Suomen 18.6.2026 voimaan tulleen hankintalain uudistuksen heti tai automaattisesti. Kyse on vasta komission ehdotuksesta, jonka käsittely parlamentissa ja neuvostossa kestää arviolta vuoden 2027 loppuun, ja soveltaminen alkaa vasta kaksi vuotta voimaantulosta. Siihen asti hankintalaki, osiin jakamisen velvoite ja yhden tarjouksen sääntö ovat täysimääräisesti voimassa.
Usein kysytyt kysymykset
Milloin hankinta-asetus tulee voimaan?
Komission ehdotus annettiin 9.9.2026. Neuvottelut pyritään saamaan päätökseen vuoden 2027 loppuun mennessä, ja asetusta sovellettaisiin kahden vuoden kuluttua voimaantulosta, eli aikaisintaan 2029–2030.
Kumoaako hankinta-asetus hankintalain?
Kun asetuksen soveltaminen alkaa, hankintalaki on kirjoitettava uudelleen, koska direktiivit kumotaan. Jäsenvaltio saa kuitenkin pitää tiukemmat sidosyksikkösäännöt ja osiin jakamisen velvoitteen sekä säännellä EU-kynnysarvon alittavat hankinnat ja oikeussuojan itse.
Mitä hankinta-asetus sanoo sidosyksiköistä?
80 artiklan mukaan sidosyksikköhankinta jää asetuksen ulkopuolelle, kun hankintayksiköllä on määräysvalta, yli 80 prosenttia yksikön toiminnasta kohdistuu omistajille eikä yksikössä ole yksityistä pääomaa. Artiklan 5 kohta sallii jäsenvaltioille tiukemmat säännöt.
Aiheeseen liittyvät oppaat
EU:n hankinta-asetus: mitä komission ehdotus tarkoittaa tarjoajalle
Komission 9.9.2026 ehdottama hankinta-asetus artiklatarkasti: sidosyksiköt ja 80 art. 5 kohta, kolme menettelyä, laadun 30 %:n vähimmäispaino, eurooppalainen etusija ja aikataulu. Mitä Suomen hankintalaille tapahtuu ja mitä tarjoajan kannattaa tehdä nyt.
Lue opasHankintalain uudistus 2026: mikä muuttuu tarjoajalle
Mitä uusi hankintalaki 18.6.2026 tarkoittaa yrityksille ja tarjoajille: osiin jakaminen, yhden tarjouksen sääntö, sidosyksiköt ja poissulkemisperusteet pykälätarkasti ja siirtymäaikoineen.
Lue opasKynnysarvot 2026: kansalliset ja EU-kynnysarvot taulukoina
Kansalliset ja EU-kynnysarvot 2026 taulukoina: voimassa olevat rajat, ennakoidun arvon laskenta ja se, mitä kynnysarvon ylittyminen tarkoittaa tarjoajalle.
Lue opasLiittyvät käsitteet
Sidosyksikkö
Sidosyksikkö eli in-house-yksikkö on hankintayksikön määräysvallassa oleva yksikkö, jolta voi ostaa ilman kilpailutusta. Näin sääntely kiristyy 2026 – ja miksi EU:n hankinta-asetus ei poista Suomen tiukennuksia.
Avoin menettely
Avoin menettely on yleisin julkisten hankintojen menettely: kaikki halukkaat voivat tarjota. Näin kulkee prosessi ja mitä määräaikoja tarjoajan pitää noudattaa.
Dynaaminen hankintajärjestelmä
Dynaaminen hankintajärjestelmä on avoin sähköinen hankintamenettely, johon toimittajat voivat liittyä koko keston ajan. Lue, miten se toimii.
EU-kynnysarvo
EU-kynnysarvot 2026: tavarat ja palvelut 140 000 € (valtio) / 216 000 € (muut), rakennusurakat 5 404 000 €. Näin tunnistat, koska hankinta ylittää EU-rajan.
Kokonaistaloudellinen edullisuus
Kokonaistaloudellinen edullisuus (MEAT) vertaa tarjouksia hinnan ja laadun yhdistelmänä. Näin pisteytys rakennetaan hankintalain 93 §:n mukaan.
TED (Tenders Electronic Daily)
TED eli Tenders Electronic Daily on EU:n virallinen hankintailmoituskanava, jossa julkaistaan kaikki EU-kynnysarvot ylittävät kilpailutukset. Näin käytät TEDiä tarjoajana.
Haavi seuraa julkisia hankintoja puolestasi
Tekoälypohjainen hankintamonitorointi löytää yrityksellesi sopivat kilpailutukset automaattisesti.