Hankintatietovaranto: mitä julkisten hankintojen avoin tietokanta tarkoittaa tarjoajalle

Hankintatietovaranto on Valtiokonttorin ylläpitämä valtakunnallinen tietovaranto, johon kootaan julkisia hankintoja ja ostoja koskevat tiedot koko hankinnan elinkaaren ajalta: hankintailmoitukset Hilmasta, tarjouspyynnöt liitteineen, tarjousten tiedot kilpailutusjärjestelmistä sekä julkisyhteisöjen ostolaskut. Hallitus antoi esityksen HE 230/2026 vp eduskunnalle 8.10.2026, ja lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2027. Esitys perustuu pääministeri Orpon hallitusohjelmaan ja Hankinta-Suomi-ohjelmaan.

Tarve on dokumentoitu hyvin. Julkinen sektori ostaa tavaroita ja palveluja noin 38 miljardilla eurolla vuodessa, ja sidosyksiköt mukaan lukien summa on lähes 50 miljardia euroa. Tästä noin 15 miljardia euroa ostetaan kilpailuttamatta. Valtiovarainministeriön mukaan jopa 60 prosenttia kilpailutuksista saa enintään kaksi tarjousta. Tällä hetkellä tieto ostoista on hajallaan: valtion laskut ovat Tutkihankintoja.fi-palvelussa, noin 65 prosenttia kunnista julkaisee ostolaskujaan omilla sivuillaan keskenään erilaisissa muodoissa, ja hankinta-asiakirjat katoavat kilpailutusjärjestelmistä kilpailutuksen päätyttyä.

Uusi laki muuttaa tämän kolmella tavalla. Ensinnäkin ostolaskutiedot on toimitettava Valtiokonttorille ilman erillistä pyyntöä, ja julkiset osat niistä julkaistaan keskitetysti Tutkihallintoa.fi-palvelussa. Toiseksi Valtiokonttori saa oikeuden kerätä tarjouspyynnöt ja tarjousten tiedot suoraan hankintayksiköiltä ja kilpailutusjärjestelmien toimittajilta. Kolmanneksi hankintalakia muutetaan niin, että Valtiokonttori voi määrätä, mitä tietoja Hilman ilmoituksiin on täytettävä. Tarjoajan kannalta kyse on suurimmasta hankintatiedon avauksesta sitten Hilman perustamisen.

Esityksen omien laskelmien mukaan tietovaranto säästäisi 25–33 miljoonaa euroa vuodessa suorahankintojen vähenemisen ja lisääntyvän kilpailun kautta. Hansel piti lausunnossaan säästöarvioita teoreettisina ja hallinnollista taakkaa todellisena. Suomen Yrittäjät ja EK sen sijaan kutsuivat uudistusta julkisten varojen läpinäkyvyysuudistukseksi, joka avaa markkinoita erityisesti pk-yrityksille.

Laki on budjettilakiesitys, joka käsitellään vuoden 2027 talousarvion yhteydessä. Ostolaskutietojen toimitusvelvollisuus alkaa tositepäivän mukaan porrastetusti, koska valtion virastoilla on jo Tutkihankintoja.fi-palvelun ansiosta valmis tiedonkeruu, kun taas kuntien ja hyvinvointialueiden taloushallinnon järjestelmiin tarvitaan muutoksia. Valtio korvaa kunnille ja hyvinvointialueille järjestelmämuutosten kustannukset, joiden arvio on noin 10 miljoonaa euroa.

Taulukon päivämäärät ovat hallituksen esityksen mukaisia. Eduskunta voi muuttaa niitä käsittelyssä, ja päivitämme tämän oppaan, kun valiokuntamietintö valmistuu.

Lakiehdotuksen 3 § antaa Valtiokonttorille laajan tiedonsaantioikeuden: hankintayksikön ja sen käyttämän kilpailutusjärjestelmän toimittajan on luovutettava maksutta tarjouspyynnöt liitteineen sekä tarjousten tiedot, mukaan lukien tarjoajat, tarjousten kokonaishinnat ja yksikköhinnat, laatupisteet, sijoitus vertailussa ja valittu tarjous. Tämä koskee kaikkia hankintalain ja erityisalojen hankintalain mukaisia hankintoja, ei kuitenkaan turvallisuusluokiteltuja.

Kerääminen ja julkaiseminen ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Lakiehdotuksen 2 §:n mukaan Valtiokonttorin saamat tarjoustiedot ja ostolaskujen tuoterivitiedot ovat salassa pidettäviä kategorisesti, ilman tapauskohtaista harkintaa. Perustelujen mukaan niihin sisältyy liikesalaisuuksia, kuten hinnanmuodostus, yksikköhinnat ja tekninen osaaminen. Salassapito tietovarannossa ei kuitenkaan laajenna salassapitoa hankintayksikössä: asianosainen pyytää tarjousasiakirjat edelleen hankintayksiköltä julkisuuslain mukaisesti, kuten nykyisinkin.

Julkaistava sisältö määritellään 8 §:ssä. Valtiokonttori voi julkaista yleisessä tietoverkossa hankinnoista ilmoittamisen tiedot sekä ostolaskujen otsikko- ja tiliöintirivitiedot siltä osin kuin ne eivät ole salassa pidettäviä. Käytännössä verkossa näkyy, mikä hankintayksikkö osti, keneltä, minkä summan, milloin ja mihin tiliöintiin tai hankintakategoriaan osto kirjattiin, sekä kilpailutustunniste, joka yhdistää laskun Hilman ilmoitukseen. Toiminimiyrittäjän nimi ja y-tunnus julkaistaan, mutta jos toimittaja on luonnollinen henkilö ilman y-tunnusta, nimeä ei julkaista. Henkilötietoja voi hakea vain yksittäishauin.

Hallituksen esityksen yritysvaikutusarvio (jakso 4.2.1.1) kuvaa tarjoajan hyödyt suoraan. Ensimmäinen on sopimusten päättymisen seuranta. Kun ostolasku kantaa kilpailutustunnistetta, julkaistavasta aineistosta näkee, minkä kilpailutuksen perusteella hankintayksikkö ostaa, kuka toimittaa ja kuinka paljon. Yhdistettynä jälki-ilmoituksen sopimuskauteen tarjoaja voi arvioida, milloin sopimus päättyy ja uusi kilpailutus on odotettavissa.

Toinen on hävittyjen kilpailutusten analyysi. Esityksen mukaan hankinta- ja jälki-ilmoitusten tietosisällön laajentaminen ja tarjouspyyntöasiakirjojen avoin saatavuus antavat yritykselle mahdollisuuden tunnistaa piirteitä kilpailutuksista, joissa se on aiemmin hävinnyt. Jos Valtiokonttori määrää jälki-ilmoitukseen tiedot kaikista tarjoajista ja hankintapäätöksen liitteeksi, kilpailijoiden osallistuminen ja hankintayksikön perustelut ovat luettavissa ilman erillistä asiakirjapyyntöä.

Kolmas on kilpailun tilan arviointi toimialoittain ja alueittain. Tietovarannosta näkee, kuinka monta tarjousta kilpailutukset keskimäärin saavat ja missä hankintayksiköt ostavat ilman kilpailutusta. Esityksen mukaan yritys voi tämän perusteella laajentaa toimintaansa alueille, joilla kilpailua on ollut vähän. Neljäs on markkinatieto ilman omaa markkina-analyysiä: kansallisista kilpailutuksista ei nykyisin ole kattavaa tietoa muualla kuin osallistumalla, ja avoin tietopalvelu tasaa tätä informaatioetua suurten ja pienten yritysten välillä.

Kaikki neljä hyötyä koskevat menneitä ostoja ja päättyneitä kilpailutuksia. Tietovaranto on markkinatiedon lähde, ei ilmoituskanava. Uusi kilpailutus julkaistaan edelleen Hilmassa ja hankinta-alustoilla, ja se pitää huomata ajoissa.

Tietovarannon ydin on kilpailutustunniste, joka yhdistää ostolaskun Hilmassa julkaistuun kilpailutukseen. Tunniste syntyy Hilmassa ilmoituksen julkaisun yhteydessä ilman hankintayksikön toimenpiteitä. Lakiehdotuksen 4 §:n 2 momentin mukaan hankintayksikön Valtiokonttorille toimittamien ostolaskutietojen on sisällettävä mahdollinen kilpailutustunniste. Velvoite kohdistuu hankintayksikköön, mutta tunniste on käytännössä helpointa saada laskulle laskuttajan kautta.

Valtiokonttorin ohjeistuksen mukaan hankintayksiköt pyytävät toimittajiaan merkitsemään tunnisteen laskuille, jotka liittyvät hankintalain tai erityisalojen hankintalain mukaisesti kilpailutettuihin sopimuksiin. Verkkolaskussa tunniste kulkee Finvoice 3.0 -formaatin TenderReference-kentässä, ja Peppol BIS 3 -laskuille on vastaava kenttä. Tunniste voi siirtyä jo tilaussanomalta, tai hankintayksikkö voi pyytää sen lisäämistä laskulle erikseen. Lisäksi hankintayksikkö voi pyytää laskulle salassapitomerkinnän, jos lasku sisältää julkisuuslain 24 §:n perusteella salassa pidettävää tietoa.

Laissa ei säädetä toimittajalle velvollisuutta lisätä tunnistetta. Käytännössä hankintayksiköt tulevat edellyttämään sitä sopimusehdoissa ja tilauksissa, koska niiden oma raportointi riippuu siitä. Valtiokonttorin kuntapilotin keskeinen havainto oli juuri se, että toimittajat eivät pyynnöstä huolimatta lisää laskuille tarvittavia tunnisteita. Mittakaava on suuri: Kuntaliiton arvion mukaan tunniste pitäisi lisätä vuosittain noin 250 000 valtion laskuun, noin miljoonaan hyvinvointialueiden laskuun ja noin kahteen miljoonaan kuntien laskuun.

Tilitoimiston ja laskutuksesta vastaavan kannattaa tarkistaa kolme asiaa ennen vuotta 2027: tukeeko laskutusjärjestelmä tai verkkolaskuoperaattori TenderReference-kentän täyttämistä laskukohtaisesti, miten julkisen sektorin asiakkaiden sopimukset ja kilpailutustunnisteet tallennetaan asiakasrekisteriin, ja kuka vastaa salassapitomerkinnän lisäämisestä, kun hankintayksikkö sitä pyytää. Valtiokonttori julkaisee ostolaskutietojen taksonomiat ja tietosisältökuvaukset avoindata.fi-palvelussa.

Hankintatietovarantolain ohella esitys muuttaa hankintalain 60 §:n 6 momenttia ja lisää 101 §:ään uuden 4 momentin, ja erityisalojen hankintalain 64 §:ään tehdään vastaava muutos. Jatkossa Hilmassa julkaistavien ilmoitusten on sisällettävä Hilma-palvelussa määritellyt pakolliset tiedot, ja Valtiokonttori voi antaa määräyksiä hankintamenettelyssä ilmoitettavista tiedoista, lomakkeista sekä ilmoitusten sisällöstä ja julkaisemisesta. Tämä koskee sekä EU-kynnysarvon ylittäviä että kansallisia hankintoja.

Esityksen perustelujen mukaan määräyksellä voitaisiin vaatia esimerkiksi, että jälki-ilmoitukseen täytetään tiedot tarjoajista ja että siihen liitetään hankintapäätös ja perustelumuistio. Kyse on mahdollisuudesta, ei vielä päätöksestä: Valtiokonttorin on ennen määräyksen antamista arvioitava turvallisuusviranomaisten asiantuntijaryhmän kanssa sen vaikutukset julkaistavaan tietoon. Jos määräys annetaan, tarjoajan kannalta muutos on merkittävä. Nykyisin jälki-ilmoitus kertoo voittajan, sopimuksen arvon ja tarjousten lukumäärän; jatkossa siitä näkisi, ketkä osallistuivat, miksi voittaja valittiin ja millä perusteilla muut hävisivät.

Muutos rakentuu 18.6.2026 voimaan tulleen hankintalain muutoksen päälle, jonka mukaan jälki-ilmoitus on julkaistava myös kansallisen kynnysarvon ylittävistä hankinnoista 30 päivän kuluessa sopimuksen tekemisestä. Hilma myös muistuttaa hankintayksikköä puuttuvasta jälki-ilmoituksesta. Yhdessä nämä tarkoittavat, että kilpailutusten tulokset ovat 2027 alkaen kattavammin ja nopeammin saatavilla kuin koskaan, ja ne kytkeytyvät kilpailutustunnisteen kautta toteutuneisiin ostoihin.

Julkisyhteisöt ostavat noin 15 miljardilla eurolla vuodessa kilpailuttamatta. Osa näistä on laillisia suorahankintoja, osa kansallisen kynnysarvon alittavia pienhankintoja ja osa ostoja sidosyksiköiltä, joilta hankintayksikkö saa ostaa ilman kilpailutusta. Tietovaranto näyttää nämä ostot ensimmäistä kertaa samassa aineistossa kilpailutettujen hankintojen kanssa, koska ostolaskut kerätään riippumatta siitä, onko hankinta kilpailutettu. Kunta- ja alueministeri Ikonen totesi esityksen julkistuksessa, ettei ostolaskujen keruulle ole euromääräistä alarajaa.

Tarjoajalle tämä on uusi tietolähde kahdessa tilanteessa. Jos hankintayksikkö ostaa toistuvasti ja suurilla summilla ilman kilpailutusta tuotteita tai palveluja, joita yrityksesi toimittaa, tiedolla voi avata markkinavuoropuhelun ja perustella, miksi kilpailutus kannattaisi. Jos kyse on EU-kynnysarvon ylittävästä suorahankinnasta, josta on julkaistu suorahankintailmoitus, valitus markkinaoikeuteen on tehtävä 14 päivän kuluessa ilmoituksesta. Ostolaskudata ei pidennä valitusaikaa, mutta se auttaa tunnistamaan hankintayksiköt, joiden käytäntöjä kannattaa seurata.

Esityksessä on tunnistettu aukko. Sidosyksiköiden, kuten kuntien omistamien yhtiöiden, myynti omistajilleen näkyy omistajien ostolaskuista, mutta sidosyksiköiden omia ostolaskuja ei kerätä. Niiden kilpailuttamattomat ostot jäävät siis yhä piiloon. Suomen Yrittäjät ja EK vaativat 8.10.2026, että järjestelmää kehitetään niin, että sidosyksiköiden ostolaskut tulevat mukaan, ja muistuttivat eduskunnan edellyttäneen tätä jo kesäkuussa. Laki mahdollistaa vapaaehtoisen tietojen toimittamisen 1.1.2029 alkaen.

Valtion ostolaskut julkaistaan nykyisin Hanselin ylläpitämässä Tutkihankintoja.fi-palvelussa: toimittajan nimi, laskun summa, päivämäärä ja hankintakategoria. Palvelu on teknisesti ikääntynyt eikä kata kuntia tai hyvinvointialueita muuten kuin avoindata.fi-palveluun ladattujen yksittäisten aineistojen kautta. Hankintatietovarannon julkaisukanava on Valtiokonttorin Tutkihallintoa.fi, jossa on jo nyt julkishallinnon talous-, henkilöstö- ja hankintatietoa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Tutkihallintoa.fi-palvelun julkisten hankintojen osio perustuu ensi vaiheessa Hilman ilmoitustietoihin ja kirjanpidon tietoihin: hankintojen eurot, kilpailutusaste, kilpailun tila toimialoittain ja kestävyys hankinnoissa. Palvelun kehitysversio avattiin elokuussa 2026 osoitteessa beta.tutkihallintoa.fi, ja uusittu palvelu julkaistaan marraskuussa 2026. Ostolaskutiedot lisätään suunnitelman mukaan syksystä 2027 alkaen. Palvelussa on rajapintapalvelut-osio, jonka kautta aineistot voi ladata, ja Valtiokonttori vastaa lakiehdotuksen mukaan teknisten rajapintojen avaamisesta.

Lakiehdotuksen 11 § sisältää varauman, josta tarjoajan on hyvä olla tietoinen: turvallisuusviranomaisten asiantuntijaryhmän suosituksesta julkaistavan sisällön käyttöön voidaan ottaa vahva tunnistautuminen, ja Valtiokonttori pitäisi tällöin käyttö- ja lokirekisteriä. Avoin data ei siis välttämättä ole täysin anonyymisti käytettävissä, jos riskiarvio niin edellyttää.

Lausuntokierroksen jälkeen esitykseen tehtiin useita muutoksia turvallisuuden varmistamiseksi. Lakiehdotuksen 5 §:n mukaan turvallisuusluokkaan I, II tai III luokiteltua valtion tietoa ei saa toimittaa tietovarantoon lainkaan, ja luokan IV tiedot voi jättää harkinnan mukaan toimittamatta. Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos, suojelupoliisi, Poliisihallitus, keskusrikospoliisi, poliisilaitokset, Tulli ja Puolustuskiinteistöt voivat lisäksi jättää toimittamatta julkisuuslain 24 §:n perusteella salassa pidettävät ostolaskutiedot, esimerkiksi maanpuolustusta ja rikostorjuntaa koskevat.

Lakiehdotuksen 10 §:n mukaan Valtiokonttori asettaa turvallisuusviranomaisten asiantuntijaryhmän, joka arvioi tietovarannon ja julkaistavan tiedon riskit kansalliselle turvallisuudelle ja kriittiselle infrastruktuurille. Riskiarvio on tehtävä myös ennen kuin Valtiokonttori antaa määräyksiä Hilman ilmoitussisällöstä. Puolustus- ja turvallisuusalan toimittajalle tämä tarkoittaa, että sen julkiset toimitukset näkyvät tietovarannossa samalla tavalla kuin muidenkin, mutta salassa pidettävät hankinnat ja puolustus- ja turvallisuushankintalain mukaiset hankinnat jäävät pääosin julkaistavan aineiston ulkopuolelle.

Euroopan komissio ehdotti 9.9.2026 uutta hankinta-asetusta, joka velvoittaisi jokaisen jäsenvaltion perustamaan kansallisen hankintadata-avaruuden (134 artikla), johon ilmoitukset ja hankintatiedot kootaan koko elinkaaren ajalta. Hallituksen esitys viittaa ehdotukseen ja toteaa Hilman ilmoitusaineistojen olevan jo saatavilla rakenteisessa muodossa avoimien rajapintojen kautta. Hankintatietovaranto on käytännössä Suomen kansallinen data-avaruus ennen kuin asetus sitä edellyttää.

Suomen Yrittäjät ja EK vaativat, että kansallinen ratkaisu rakennetaan täyttämään EU-vaatimukset suoraan, jotta yrityksille ei synny kaksinkertaista raportointia. Tarjoajan kannalta suunta on sama molemmissa: hankintatieto rakenteistuu, kilpailutustunnisteet yleistyvät ja kilpailutusten tulokset ovat koneellisesti luettavissa. Tätä kehitystä käsittelemme laajemmin EU:n hankinta-asetuksen oppaassa.

Varmista laskutuksen valmius. Selvitä, täyttääkö laskutusjärjestelmäsi tai verkkolaskuoperaattorisi Finvoice 3.0 -laskun TenderReference-kentän laskukohtaisesti, ja sovi tilitoimiston kanssa, mistä kilpailutustunniste haetaan kullekin julkisen sektorin asiakkaalle. Kirjaa tunnisteet asiakasrekisteriin sopimuksen yhteyteen.

Merkitse liikesalaisuudet tarjouksiin oikein. Tietovaranto ei julkaise tarjoustietoja, mutta hankintayksikkö arvioi edelleen tarjouksesi julkisuuden asiakirjapyyntöjen yhteydessä. Yksilöi liikesalaisuudet tarjouksessa, äläkä merkitse koko tarjousta salaiseksi, koska kokonaishinta on joka tapauksessa julkinen.

Rakenna oma sopimuskalenteri. Kokoa jälki-ilmoituksista oman toimialasi sopimukset ja niiden arvioidut päättymisajat. Vuodesta 2027 alkaen voit täydentää kalenteria tietovarannon ostolaskutiedoilla ja nähdä, kuka toimittaa kullekin hankintayksikölle tällä hetkellä.

Seuraa jälki-ilmoituksia ja suorahankintailmoituksia systemaattisesti. Jos Valtiokonttori määrää tarjoajien tiedot ja hankintapäätöksen jälki-ilmoitukseen, hävityistä kilpailutuksista oppii ilman asiakirjapyyntöjä. Suorahankintailmoituksen valitusaika on 14 päivää, joten seuranta ei voi olla kuukausittaista.

Automatisoi uusien kilpailutusten seuranta. Tietovaranto ja Tutkihallintoa.fi kertovat, mitä on ostettu. Seuraavan kilpailutuksen huomaaminen ajoissa on edelleen tarjoajan omalla vastuulla, ja juuri sen Haavi tekee puolestasi.